Tuleva äidinkielen yo-koe jännittää monia. Mitä pitää treenata? Millaisiin kysymyksiin joutuu vastaamaan? Miten kokeesta pääsee läpi? Onko minulla tarpeeksi sanottavaa ja ajatuksia? Tällaisiin kysymyksiin on haettu vastauksia abikursseilla, kun on harjoiteltu sähköiseen kokeeseen vastaamista. Muuttuipa koe miten paljon tahansa, yksi asia on ja pysyy: kokeessa menestymiseen vaaditaan itsenäistä ajattelua, yleissivistystä ja kykyä pohtia ympäröivää todellisuutta eri näkökulmista. Edelleen olennaista on, että kirjoittajalla on sanottavaa. Kiinnostavia ajatuksia ja sanottavaa löytää, kun seuraa ajankohtaisia keskusteluja ja lukee monipuolisesti erilaisia tekstejä. Uusia näkökulmia ajankohtaisiin ilmiöihin tarjoaa myös teatteri.
Teatterissa käyminen on riskipeliä. Voi olla, että näytelmä ei kosketa lainkaan eikä herätä minkäänlaisia ajatuksia. Kalliin lipun ostaminen harmittaa, ja päällimmäiseksi tunteeksi nousee turhautuminen, jopa pettymys. Katsoja saattaa tuntea itsensä huijatuksi: ”Piti tännekin lähteä. Miksi en jäänyt kotiin katsomaan telkkaria?”
Parhaimmillaan katsoja kokee jotakin ainutlaatuista ja koskettavaa. Näyttämöllä on saatettu käsitellä kysymyksiä, joita katsoja on itsekin miettinyt: ”Mihin maailma on menossa? Mikä on minun paikkani tässä hullunmyllyssä? Osaanko tehdä oikeita valintoja?” Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho toteaa syksyn ohjelmalehtisen pääkirjoituksessaan: ”Elämme kummallista aikaa, jolloin maailman suurimmat johtajat käyttäytyvät kuin koulukiusaajat ja samaan aikaan vanhempien pitäisi opettaa tuleville sukupolville kestäviä ja kaikkia kunnioittavia elämänarvoja.” Muun muassa tällaisiin ristiriitoihin hyvä näytelmä pureutuu.
Teatterin ystävältä pyydetään usein vinkkejä kiinnostavista näytelmistä, koska tarjontaa varsinkin pääkaupunkiseudulla on runsaasti. Seuraavassa nostan esiin muutamia kiinnostavia esityksiä ja omia suosikkejani:
Absurdista ja yllättävästä teatterista nauttivalle Q-teatteri on varma valinta. En muista nähneeni siellä yhtään huonoa esitystä, ja myös 19.9. ensi-iltansa saava uutuus, Mount Everest vaikuttaa kiinnostavalta. Rooleissa on tuttuja näyttelijöitä aina Minna Haapkylästä Pyry Nikkilään.
Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä nähdään Leena Krohnin romaanista Tainaron (1985) dramatisoitu näytelmä. Tainaron tutkii jatkuvassa muutoksessa olevaa maailmaa, mutta lopulta on kyse omaan itseen tutustumisesta. Näytelmässä esiintyvät Kati Outinen ja muusikko Aino Venna.
Musikaalin ystävälle on tarjolla Helsingin Kaupunginteatterin Kinky Boots. Kriitikko Lauri Meri hehkuttaa toteutusta niin vuolaasti, että lippuluukulla on taatusti vipinää. Meri kirjoittaa arvostelussaan Kinky Boots -musikaali järisyttää ja kouraisee syvältä (HS 1.9.2018): “- - teos kouraisee syvältä tuodessaan esille monenlaisia suhteita lasten ja vanhempien, työnantajien ja työntekijöiden tai ihan vain rakastavaisten välillä.”
Teatteri Avoimet Ovet tuo näyttämölle uuden tulkinnan Minna Canthin näytelmästä Papin perhe (1889). Näytelmä kertoo perheen sisäisistä ristiriidoista, kun lapset asettuvat vastustamaan isän konservatiivista maailmankatsomusta. Näytelmän ensi-ilta on 11.9.
Klassikkoja tutuksi tekee myös mainio Red Nose Company. Klovnit Mike ja Zin tulkitsevat mm. Kari Hotakaisen romaanin Juoksuhaudantie kahdessa tunnissa hypäten roolista toiseen. Klovnien käsittelyssä Ilmari Kiannon Punainen viiva saa kyytiä, ja katsoja pyyhkii kyyneleitä ja ulvoo naurusta samaan aikaan. Syksyn uutuus, Babylon, pohtii vallankäyttöä ja ottaa osaa ajankohtaiseen #metoo-keskusteluun.
Helsingin aikuislukion kaksoistutkintolaiset kävivät katsomassa
Red Nose Companya viime tammikuussa.
Jos et ole vielä nähnyt KOM-teatterin upeaa esitystä Veriruusut, toimi vikkelästi. Viimeinen näytös on 6.10. Näytelmä on kuvaus vuoden 1918 Suomesta ja kahtia jakautuneesta kansasta nimenomaan naisten näkökulmasta. Viime näytäntökauden helmiä oli niin ikään Kansallisteatterin Kangastus 38, joka perustuu Kjell Westön samannimiseen romaaniin. Siitä viimeinen esitys on 29.10.
Ota riski. Lähde teatteriin!
Outi Blomqvist
äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti