Juhlat kaupungilla -kulttuurikurssi valmistaville luokille!

Koulumme perusopetukseen valmistava ryhmä pääsi jo toista kertaa mukaan HAMin (Helsinki Art Museum) ja Annantalon järjestämälle kulttuurikurssille. Tällä kertaa teemana oli Juhlat kaupungilla. Kurssin myötä opiskelijat pääsivät tutustumaan taiteeseen monin eri tavoin. Lisäksi opiskelijoiden suomen kielen sanavarasto ja vuorovaikutustaidot karttuivat taiteen tekemisen ja tarkastelun lomassa. Monipuolinen ja elämyksellinen kurssi koostui neljästä eri osasta:

1) Freskopaja HAMissa Tove Janssonin juhla-aiheiden hengessä. Pajan opettajana toimi Tuija-Maija Piironen.

2) Taidepedagogi Kristiina Ljokkoin paperiveistos-työpaja omassa koulussa teemoina Unelmat ja Juhlat.

3) Veistoskierros Baanan kautta Kiasmaan, Musiikkitalolle ja Kampin metroaseman kautta Annantalolle kuvataiteilija Heli Mäkisen johdolla.

4) Taikalyhty-Juhlapuu-teoksen työstämistä taiteilija Macoumba Ndiayen opastuksella sekä loppujuhla Annantalolla yhdessä kurssille osallistuneiden eri oppilaitosten valmistavien luokkien kanssa.

Kiitos HAM ja Annantalo hienosta kurssista ja elämyksistä, joita se toi opiskelijoille!
Seuraavien kuvien myötä VALO-ryhmä jakaa tunnelmia kurssilta ja toivottaa kaikille hyvää kesää!

Freskotyöpajaan haettiin inspiraatiota Tove Janssonin seinämaalauksista. 

Freskotyöpajassa HAMissa työskenneltiin keskittyneesti. 

Omassa luokassa taidetyöpajassa lähtökohtana olivat omat unelmat ja se, miten niitä voi juhlia.

Unelma- ja juhlateemasta työstettiin ideoinnin ja luonnostelun jälkeen paperiveistoksia.

Valmiit paperiveistokset ripustettiin luokkaan esille kaikkien nähtäviksi. 

Veistoskierroksella pysähdyttiin  tarkastelemaan mm. Oma maa mansikka, muu maa mustikka -veistosta. 

 

Musiikkitalolla opiskelijat tutustuivat taiteeseen ulkona ja sisällä.

Taiteilija Macoumba Ndiayen (keskellä) opasti Juhlapuun valmistumista.

 Eri oppilaitosten opiskelijoiden työstämä teos on nähtävissä Annantalon pihassa.

Katso vielä tästä linkistä kuva Juhlapuu teoksen avajaisista!

Teksti: Minna Niemelä 

Kuvat: Minna Niemelä ja Laura Wiio von Konow

Ei saari eikä kupla

Teimme Erasmus + -opintomatkan Alankomaihin pääkaupunkiseudun aikuisten perusopetusverkoston jäsenien kanssa. Matkan suurin anti oli keskustelut paikallisten opettajien ja ohjaajien sekä matkakavereideni Essi Kentalan (Töölön yhteiskoulun aikuislukio), Anne Leinosen (Helsingin aikuisopisto) sekä Hanna-Maija Linna-Sjövallin kanssa (Helsingin Diakonissalaitos).

Erityisesti meitä kaikkia puhututti se, miten voisimme uudistuvan opetussuunnitelman hengessä kehittää ja luoda työelämäyhteyksiä sekä miten työelämävalmiutta voitaisiin kouluissa opettaa.

Maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita opetettaessa korostuvat yksinkertaiset asiat. Koska suomen kielen osaaminen ja oppimisen taidot ovat vielä heikot, pienetkin asiat vaativat aikaa. Kuunnellaan, puhutaan ja kirjoitetaan, toistetaan sama uudestaan. Edetään rauhallisesti, annetaan aikaa oppimiselle ja keskitytään vain oleellisimpiin sisältöihin. Turvallisessa oppimista edistävässä ilmapiirissä kaikki voivat saada onnistumisen kokemuksia. Koulu todella on turvapaikka ja poissa ovat hetken tosimaailman realiteetit.

Koulun jälkeen elämä kuitenkin jatkuu. Olemme antaneet evääksi roppakaupalla tietämystä, mutta osaavatko ja pärjäävätkö opiskelijamme työelämässä ja jatko-opinnoissaan? Opiskelijoiden haaveena on saada työtä mutta perinteinen työ menee roboteille ja ihmisten pitää löytää yhteiskuntaan kiinnittymisen ja itsetuntonsa pohjaksi jotain muuta kuin perinteisen säännöllisen palkkatyön. Tutkijat sanovatkin, että tulevaisuuden osaaminen on erityisesti ei-kognitiivisia taitoja kuten kykyä oppia uutta koko ajan, hallita ajankäyttöään, tunnistaa oleellinen ja ajatella kriittisesti. Osaaminen on valmiutta muuttua ja se syntyy toiminnan kautta.

Oppiminen syntyy ympäristöstä käsin. Meillä opettajilla on varmasti vilpitön halu auttaa mutta autammeko joskus liikaa? Opetammeko opiskelijamme avuttomiksi omaa hyväntahtoisuuttamme, ehkä joskus jopa laiskuuttamme? Voin tunnustaa, että kiireen keskellä en ole aina jaksanut ohjeistaa opiskelijaa ilmoittautumaan itse Wilman kautta kursseille, vaan olen tehnyt sen hänen puolestaan. Väsyneenä olen valinnut opetustyyliksi luennoimisen sen sijaan, että kiertäisin luokassa ohjeistamassa, ohjaamassa ja arvioimassa tiimityöskentelyä. Suulliset kuulustelut ovat jääneet, koska monivalintatehtävien korjaaminen vie siihen verrattuna vain murto-osan ajastani, jota tuntuu aina olevan liian vähän.

Uusien opetussuunnitelmien myötä omistajuus ja osallisuus tulevat näkymään koulussamme entistä vahvemmin. Haluamme olla mukana tuottamassa osaamista yhteiskuntaan. Emme kuitenkaan tee tätä armottoman kilpailuyhteiskunnan sanelemana, vaan siksi, että opiskelijan kyvykkyyden lisääntyessä ja hänen toimiessaan osana oppivaa yhteisöä syntyy merkityksellisyyden kokemuksia. Koska sanovathan tutkijat myös, että tulevaisuuden työ voi parhaimmillaan muistuttaa leikkiä ja sen tekeminen ei ole suorittamista vaan lisää onnellisuutta.

Katri Kotilainen
virka-apulaisrehtori