maanantai 19. lokakuuta 2015

Ideoita Belgiasta ja Hollannista


Pääkaupunkiseudun aikuisten perusopetusverkosto sai viime lukuvuonna idean tutustua aikuisten maahanmuuttajien koulutukseen jossakin toisessa Euroopan maassa. Ideoinnin jälkeen vierailukohteiksi valikoituivat Belgia ja Hollanti. Vierailu rahoitettiin Erasmus+-ohjelmasta, jonka hallinnoinnista ja toimeenpanosta Suomessa vastaa CIMO, joka on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio. Helsingin aikuislukiosta verkostomatkalla mukana oli rehtori Niina Peltonen. Muut osallistujat tulevat Eiran aikuislukiosta, Töölön yhteiskoulun aikuislukiosta, Helsingin aikuisopistosta, Helsingin Diakoniaopistosta sekä Vantaan aikuisopistosta ja koulutoimesta. Tällä porukalla läksimme innokkaina hakemaan ideoita lokakuun alussa.

Antwerpenissä pääsimme tutustumaan Open School Antwerpiin, joka on 10 000 opiskelijan koulu. Opiskelijoista 9 000 on maahanmuuttajataustaisia, joten heidän koulutuksensa on selkeästi oppilaitoksessa keskiössä. Tämä ”Avoin koulu” ei vastaa toiminnaltaan aivan aikuislukiota, mutta myös paljon samanlaisia elementtejä oli löydettävissä: toiminta oli hyvin monipuolista aina arjen taitojen opettamisesta perusopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Tietenkin erityisesti hollanti toisena kielenä -opetus nousi vahvasti esille. Koulu oli selkeästi meitä pidemmällä ajatuksissaan viedä opetusta ulos luokkahuoneista: kieltä opetettiin esimerkiksi asukastaloissa ja kirjastoissa – eli lähellä opiskelijoita. Hieno idea oli myös opiskelijoiden tutor-toiminta, jossa kokeneempi opiskelija voi toimia kielen alkeiskurssilla jopa apuopettajana.  Hollannin kielen oppitunneilla saimme huomata, että toisen kielen opetus on kuitenkin hyvin samantyyppistä eri maissa ja eri kielialueilla. Silmiin pistävää Open Schoolissa oli tieto- ja viestintätekniikan puuttuminen luokkahuoneista.

Antwerpenissä vierailimme myös Atlas-integraatiokeskuksessa, joka toimii maahanmuuttajien keskitettynä ohjaamona. Täällä tavoitteena on jokaisen maahanmuuttajan aktiivinen kansalaisuus ja yhteiskunnan jäsenyys kotouttamisen avulla. Keskus antaa niin yksilö- kuin yhteisötason ohjausta, ja jokaisen maahanmuuttajan tulisi hakeutua tätä kautta itselleen sopiville kotoutumiskursseille. Maahanmuuttajille myös tarjotaan 60 tunnin mittainen yhteiskuntaan orientoiva koulutus mahdollisuuksien mukaan omalla kielellä, mikä olisi todella hyvä idea Suomeenkin toteutettavaksi. Lisäksi tässä valmennuksessa opetellaan belgialaisessa arjessa toimimisen taitoja. Maahan muuttavien on mahdollista saada myös omakielinen ”valmentaja”, joka tsemppaa tulijaa toimimaan uudessa maassa.

Hollannin puolella tutustuimme Haagissa ROC Mondriaan -nimiseen kouluun muutamassa eri toimipaikassa. Tässä koulussa annetaan nuorille aikuisille niin kielikoulutusta, perusopetusta kuin ammatillistakin koulutusta eri aloilla. Opiskelijoita koulukokonaisuudessa on yli 17 000. Myös täällä maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ovat enemmistönä, mutta monet heistä ovat jo toisen polven maahanmuuttajia. Haagissa ihastusta herätti mm. koulun vilkas yhteistyö yritysmaailman kanssa sekä täälläkin vastaan tullut coaching-systeemi sekä vapaaehtoiset kielikaverit. Tällaisia meillä Suomessakin olisi hyvä löytää enemmän, että maahanmuuttajat käyttäisivät suomen kieltä enemmän muuallakin kuin vain koulussa. Myös Hollannissa oli tavoitteena se, että koulu menee ihmisten luo. Opetusta on viety niin päiväkoteihin kuin alakoululaisten vanhemmille lasten kouluihin, jopa moskeijassa on käyty puhumassa vanhemmille koulutuksen merkityksestä hollantilaisessa yhteiskunnassa.

Verkostolaiset olivat hyvin innostuneita tästä vierailusta, ja päivien päätteeksi kävimme vielä paljon keskustelua näkemästämme ja kuulemastamme – milloin marokkolaisen, milloin indonesialaisen pöydän antimien voimalla. Moni asia ihastutti, mutta moni asia myös ihmetytti. Neljän päivän vierailun aikana pystyy näkemään vain pintaraapaisun toisen maan systeemeistä, mutta varmasti tämä raapaisu antoi meille kimmokkeen viedä taas asioita askeleen eteenpäin.


Verkostoterveisin, Niina Peltonen

sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Kimmonpuistossa kisailtiin



Uusi lukuvuosi alkoi Kuutiossa reippaasti. Ykkösten ryhmäytymispäivänä 8.9.15 vietettiin leikkimielisiä olympialaisia viereisessä Kimmonpuistossa, joka sopi tapahtumaan hienosti. Onhan leikkipuisto perustettu olympiavuonna 1952!

Päivänä aikana nähtiin vauhdikkaita ja taiturimaisia suorituksia niin tunnelipallossa, pallon ämpäriin heitossa kuin pantomiimi-Aliaksessakin. Pienet eskarilaiset seurasivat ihaillen, kuinka hienosti meidän opiskelijamme suorittivat mutkittelevan radan kuljettaen palloa lusikassa ja hernepussia päänsä päällä. Erityisen ihailevia kommentteja kirvoitti viesti, jossa tasapainoteltiin puujaloilla steppaillen. ”Me ei kyllä osattais tota”, totesi kolmipyöräisen päällä istuva 6-vuotias kaverilleen.

Opiskelijat osallistuivat lajeihin innokkaasti, ja kunkin lajin voittajat saivat suklaapalkintoja. Monet pitivät lajeja kivoina ja esittivät ideoita vieläkin urheilullisemmasta tapahtumasta. Joidenkin opiskelijoiden mielestä lajit olivat lapsellisia, mutta palkinnot sekä evästarjoilu ilahduttivat kaikkia. Lisäksi arvostettiin tilaisuutta tutustua muihin opiskelijoihin ja päästä viettämään koulupäivää luokan ulkopuolelle.