S2-opetuksen kuulumisia

Viime aikoina on ministeritasolla kritisoitu kieltenopetuksen nykytilaa. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen lausui 8.9. Ylen aamu-tv:ssä: ”Me lähdetään kieltenopetuksessa kieliopista, niin josko joskus lähdettäisiin siitä, että opittaisiin puhumaan, kyllä ne inessiivit, elatiivit ja illatiivit sitten jälkeenpäin opitaan.”

Sisäministeri Kai Mykkänen esitteli Ylen aamussa 14.9. tilastoja, joissa vain yksi maahanmuuttaja viidestä osaa kieltä niin hyvin, että pääsee ammattiopintoihin, ja vain yksi sadasta menee työelämään kotoutumisjakson jälkeen. Hän peräänkuuluttaa työorientoitunutta mallia, jossa yhä useampi maahanmuuttaja ohjautuisi nopeammin työelämään.

Millaista on S2-opetus Aikuislukion aikuisten perusopetuksen lukutaitovaiheen ryhmissä ja kielipajassa?

Oppilaamme ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Joku on jo sujuva puhuja, mutta voi olla melkein kirjoitustaidoton. Yksi on haka kieliopissa ja nippelitiedossa, mutta puhuminen on haastavaa. Useimpien kielitaito on vasta lähtökuopissa. Suomen kieli sujuu vain yksinkertaisimmissa puhetilanteissa, ja lukeminen, ymmärtäminen ja erityisesti kirjoittaminen on vaikeaa. Joku on käynyt kotimaassaan jo peruskoulun ja lukiota, yksi on opiskellut ehkä ammatin tai ollut töissä jo monta vuotta, toinen ei ole vielä opiskellut päivääkään missään.

Nyt syksyllä olemme opetelleet ruoka- ja keittiösanoja, ja siinä sivussa myös värejä ja numeroita. Kieliopin pänttäämisen sijaan kysymme: mitä sinä juot aamulla, mitä syöt illalla, mitä ruokaa tykkäät tehdä, kuinka monta kattilaa sinulla on, syötkö sianlihaa? Oppilaat kysyvät näitä kysymyksiä toisiltaan mm. pikatreffit-harjoituksessa, jossa puhekumppani vaihtuu lennossa muutaman minuutin välein. Opettelemme ruokasanoja pelaten Kahoot-peliä puhelimilla. Katsomme Youtubesta, kun suomalainen huippukokki on tohkeissaan mummon nakkikastikkeen tekemisestä, ja meitä naurattaa. Popsi popsi porkkanaa jää monella korvamadoksi soimaan päivän päätteeksi. Oppilaat esittelevät toisilleen lempireseptinsä, samalla opimme mittoja ja määriä. Aika usein joku yllättää ja tuo seuraavana päivänä kaikille sambuuseja tai baklavaa.  Laitetaanko baklavaan vaaleaa sokeria vai siirappia? Entä miten sujuu perinteinen muistipeli korteilla, jossa on ruokien kuvia ja nimiä? Edistyneimpien ryhmissä opiskelemme myös verbityyppejä ja partitiivia kielioppitermein.

Jo perinteeksi tullut retki Kauppatorille ihmettelemään syksyn satoa ja hintoja oli taas onnistunut. Matkalla kielipajalaiset ihailivat myös Helsinki Design Weekin taideteoksia, ja lukutaitovaiheen opiskelijat vierailivat yliopiston päärakennuksessa ja Tuomiokirkossa.

Torimyyjät auttoivat oppilaita auliisti, kun piti löytää vadelma tai nimetä karhunvatukka. Puhetilanteet olivat aitoja ja mutkattomia. Samalla opeteltiin matematiikkaa ja etsittiin tuotteiden kilohintoja. Karhunlihasäilyke maksoi kauppahallissa 28 euroa purkki! Myöhemmin luokassa kävimme läpi tehtävää ja mietimme, mitä vastaavat tuotteet maksavat lähikaupassa. Leikimme että meillä on 20 euron budjetti ja teemme ruokaa neljälle hengelle tänään. Mitä ostetaan ja paljonko rahaa jää? Jääkö rahaa enää viiniin, jos kyseessä onkin juhla-ateria?

Partitiivia siis pureskellaan. Kysyypä joku aina: ”Miksi vesi-vettä ja lautanen-lautasta?” Sanatyypit alkavat pikkuhiljaa hahmottua. Toisto on metodimme, toisto eri muodoissa, puheessa, kirjoittaen, kuunnellen, lukien. Yle oppimisen videoita katselee oppilas jos toinenkin vapaa-ajalla istuessaan bussissa tai kotona. Oppimispelit, kuten Kahoot, Quizlet ja Ekapeli, koukuttavat.

Opettaminen on funktionaalista ja oppijalähtöistä. Työelämään tai ammattikouluun ei vielä tällä suomella mene kovin moni, mutta muitakin vaihtoehtoja on. Stadin osaamiskeskuksen ammattipolku-opinnot kiinnostavat. Siellä pääsee jo vähäiselläkin kielitaidolla orientoitumaan alan ammattisanastoon ja harjoittelemaan käytännön työtä, kiinnostaapa oppilasta sitten vaikkapa kauneus-, logistiikka-, kotityö- tai autoala. Peruskouluunkin mielii aika moni. Aikuislukio tarjoaa peruskoulun alku- ja päättövaiheen opintoja. Jokaiselle oppilaalle tehdään oma oppimissuunnitelma, johon kirjataan myös se, mikä ammatti jatkossa siintelee haaveissa.

S2-opettajat

Heidi Laine, Lotta af Hällström, Virpi Paulo ja Jaana Tuominen