Ylioppilaan puhe 8.12.2023

 

Mahtavat kanssavalmistuneet, arvoisat opettajat, rehtori, apulaisrehtorit sekä muu koulumme kunnioitettu henkilökunta 

Heräsin tänään tukka pystyssä, mutta katsokaa minua nyt. Näyttää hyvältä, eikö vain? Vastaavanlainen muutos on tapahtunut kuluneen, hieman päälle kolmen lukiovuoden aikana. Olen puhjennut kukkaan. Tämän kauniin muutoksen tapahtuessa on minulta kysytty yhtä asiaa.

Mitä aiot tehdä lukion jälkeen?

Tätä on minulta kysytty enemmän kuin olen itse asiaa malttanut ajatella. Vastausta pohtiessani törmäsin sitaattiin tanskalaiselta teologilta ja filosofilta Søren Kierkegaardilta. Vapaasti suomennettuna hän kirjoitti näin: “Elämää voi ymmärtää vain katsomalla taaksepäin, mutta sitä on kuitenkin elettävä kulkemalla eteenpäin.”

Kierkegaardin sanoista heräsi ajatus: Ylioppilastutkinto ei ole yksinomaan merkki menneisyyden saavutuksista vaan myös avain iän kestävään oppimiseen ja tulevaisuuteen vailla vertaa. Oman ylioppilastutkintomme olemme nyt saavuttaneet, ja on ollut kunnia valmistua nimenomaan Konepajan aikuislukiosta. Monesti minulta on kysytty: “Missä se on?” Itse taas kysyisin: “Miten sinne pääsee?”, sillä täällä voi loistaa omana itsenään. Aivan kuten minunkin annetaan tänään loistaa tällä lavalla.

Muistan, miten yläasteella meille kerrottiin kaksoistutkinnosta, nykyisestä ammattilukiosta. Tuolloin ensireaktioni oli, että olin asiasta kiinnostunut mutta samalla jokseenkin neuvoton. Se nimittäin kuulosti yhdeltä mahdollisuudelta lisää tutkintojen loputtomassa viidakossa. Viidakkoveitsen sijaan kädessä oli kirjoja. Lierihatun virkaa taas ajoi korvien välissä säkenöivä into uutta kohtaan. Jotain olisi valittava, päätös olisi tehtävä. 

Muistan hyvin, miten valitsimme lukion aikana suoritettavia aineita täällä vieressä, Hattulantiellä. Keskustelimme kavereiden kanssa siitä, mitkä aineet kannattaa valita, sillä ainakin osa niistä olisi myöhemmin myös kirjoitettava. Ruotsi vai matikka? Valitsin matikan, men svenska skulle också har varit trevligt. Esille nousi myös, miten merkittävässä asemassa kirjoitukset olisivat siinä, mihin pääsee opiskelemaan sitten lukion jälkeen. Tosin itselleni ylioppilaskirjoitukset tuntuivat kaukaisen tulevaisuuden etäiseltä ponnistukselta. Määrittelisiväthän ne vasta aikaa lukion jälkeen. Siis aikaa, josta itsellä ei ollut vielä varsinaisia pohdintoja, puhumattakaan suunnitelmista.

Arvatkaa, miten valitsin kirjoitettavat aineet tuolloin? Miten tein valinnan siinä hetkessä?

Se aiemmin mainitsemani säkenöivä into uutta kohtaan ohjasi kohtaloani myös tämän valinnan kohdalla. Kuuntelin itseäni ja valitsin aineet, joista todella olin kiinnostunut. Matikan suhteen halusin vain todistaa itselleni, etten ole täysin menetetty tapaus. Voin sanoa tiedostavani, miten merkittävän valinnan tein, sillä tässä hetkessä olen ylpeä itsestäni. Matikassa olisi voinut mennä paremmin, mutta it is what it is. Tänään olen ylioppilas. Itseni lisäksi olen kuitenkin myös ylpeä kaikista muistakin tänään valmistuneista. Ystävät, olemme tehneet sen.

Nyt on katsottu taaksepäin ja ymmärretty elämää siltä ajalta hieman paremmin. Tästä hetkestä suunta on kuitenkin eteenpäin, sillä edessä odottaa tulevaisuus vailla vertaa. 

Puhuessani valinnoista, päätöksistä ja tulevaisuudesta mieleeni juolahtaa pyyntö. Nostaisiko juhlaväki toisen kätensä ilmaan?

Tuoreet ylioppilaat, katsokaa, he kaikki ovat meidän tukenamme. Vaikka päätökset ovat meidän, niitä ei tarvitse tehdä yksin. Siinä kuuluu vastaus kysymykseen: “Mitä aiot tehdä lukion jälkeen?” En ole varma, mutta tiedän, etten tule tekemään sitä yksin. Uskotaan itseemme, ollaan lempeitä toisillemme ja muistetaan: elämme vain kerran.

Meelis Teder

Työelämä ja verkostot - Konepajan lukion painotus

Konepajan lukion painotus on kerännyt kiitosta koulutuksen kentällä. Viimeisenä painotusta kiitteli Helsingin pormestari Juhana Vartiainen 29.11.2023 keskustelutilaisuudessamme Oodissa. Miten uuden lukiomme painotus syntyi, mistä kaikki alkoikaan?  

Aikuislukion suunnittelupäivänä elokuun lopulla 2022 kerroimme yhdessä apulaisrehtoreiden kanssa opettajakunnalle, että uuden nuorten lukion työnimenä on työelämälukio. Aikaisemmin keväällä idea nousi esiin eräässä ammattilukion kokouksessa. Heitimme idean myös silloiselle lukiokoulutuksen päällikölle, joka innostui välittömästi ja muistelenkin hänen sanoneen, että tuollainen painotus menee kyllä heittämällä läpi Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa. Kouluhan ei voi itsenäisesti päättää tämän kaltaisista asioista.

 

Päällikön palaute vahvisti luottamusta siihen, että työelämä voisi olla meidän painotuksemme. Ovathan myös monet lukiolaiset jo vuosien ajan toivoneet lisää työelämälähtöisyyttä lukioihin. Kävi kuitenkin niin, että opettajakunnassamme painotusehdotus sai aluksi aikaan melkoisen metelin. Osa opettajista nosti esiin huolen siitä, että lukion tehtävä yleissivistävänä ja jatko-opintoihin valmistavana instituutiona horjuu pahasti, jos päästämme työelämän tarpeet ja yritysmaailman voiton tavoittelun määrittelemään meidän opetustamme. Sivistyksen viimeinen linnake joutuu antautumaan markkinavoimien armoille ja ylioppilaskokeiden tavoitteet unohdetaan. Myrsky oli siis valmis ja kuohunnan keskellä oli hyvä ottaa muutama askel taaksepäin ja miettiä asiaa uudelleen. 

 

Voisiko löytyä painotus, joka olisi jonkinlainen kompromissi? Ajatus työelämäpainotteisesti lukiosta oli liian hyvä heti hylättäväksi. Opettajat ideoivat yhdessä esimerkiksi tulevaisuus -painotusta, joka ottaisi huomioon myös tulevaisuuden työelämän. Tämä painotus toisaalta herätti myös vastustusta: tulevaisuus nähtiin liian epämääräisenä painotuksena. Voisiko sillä houkutella nuoria meille hakemaan? Painotukseksi ehdotettiin myös mm. kulttuuria, yhteiskuntaa, kestävä kehitystä ja hyvinvointia. Mielipiteet opettajakunnassa jakautuivat voimakkaasti. Jokainen painotusehdotus oli omalla tavallaan hyvä, mutta mikä olisi juuri se oikea ja kestävä pidemmällä aikavälillä? Päätöstä kypsytellessä aika kului ja sormet syyhysivät jo päästä suunnittelemaan painotuksen pohjalta uuden koulun toimintaa ja opetustarjontaa.  

Valaistumisen hetki tapahtui johtoryhmämme kokouksessa keväällä 2023. Kokouksessa eräs opettajista ehdotti, että mitä jos otettaisiinkin painotukseksi verkostot, eikä määriteltäisikään sen tarkemmin yhtä kantavaa teemaa. Yhdessä verkostokumppanin kanssa opiskelija voi tutustua ja päästä tutkimaan monenlaisia juttuja kumppanin toimialasta riippuen. Helpotuksen tunne valtasi meidät kaikki siltä samalta istumalta. Siinä se oli: painotus, joka mahdollistaisi kaikki painotukset. Toiseksi painotukseksi valitsimme työelämätaidot. Tässä painotuksessa korostuu taitojen oppiminen ja laaja-alainen osaaminen, joka on isossa roolissa myös lukioiden nykyisissä opetussuunnitelmissa. 

 

Konepajan lukion painotusehdotus hyväksyttiin jaoston kokouksessa kiitoksin 16.5.2023. Otimme ison askeleen eteenpäin. Päätös oli lopulta helppo ja se tehtiin tunteella harkiten. Liittomme on nyt sinetöity ja tämä painotus – uskallan väittää - tulee olemaan varsinainen rakkausavioliitto, joka rikastuttaa myös aikuislukiotamme ennen kokemattomilla tavoilla! 

 

Katri Hyrsky 

Konepajan lukion ja aikuislukion rehtori 

Konepajan lukio ja aikuislukio

 

Helsingin aikuislukio aloitti tänä syksynä lukuvuotensa uudistuneena. Koulun nimeksi tuli 1.8. alkaen Konepajan lukio ja aikuislukio. Nimen lisäksi toteutui unelma, josta emme ole uskaltaneet edes haaveilla; saimme ihan oman koulurakennuksen Vallilan sydämestä. Konepajan alueelle syntyy Konepajan lukio ja aikuislukio. Tänä syksynä uuteen kouluun pääsivät muuttamaan aikuisten perusopetuksen opiskelijat. Heistä osa kuuluu nuorten suuntaan, jossa opiskelee perusopetuksensa loppuun suorittavia nuoria. Koulun nimessä on nyt lukio ja aikuislukio, ja se tarkoittaa tietysti sitä, että kouluun on tulossa myös päivälukio. Nuorille suunnattua lukiota ei ole aikuislukion osana ennen ollutkaan, vaikka melkein kaikkea muuta onkin.  

Konepajan lukion suunnittelu etenee hyvää vauhtia. Nuorten lukio aloittaa toimintansa 1.8.2024 ja tulevan lukion painotukseksi on valittu verkostot ja työelämätaidot. Tavoitteena on, että myös aikuislukion opiskelijat hyötyvät nuorten lukion painotuksesta ja olemassaolosta, ja tietysti toisinpäin. Saman katon alla riittää tulevaisuudessa paljon kuhinaa ja hyvää energiaa.  

Miten tähän sitten oikein päädyttiin? Mistä kaikki alkoi? Ihan ensimmäiseksi päämajassa huomattiin, että lukiokoulutukseen tarvitaan lisää opiskelupaikkoja nuorille oppivelvollisille opiskelijoille. Olemassa oleviin päivälukioihin ei mahtuisi enää lisää opiskelijoita ja, uuden koulun perustamisessa on omat haasteensa. Katse kääntyi aikuislukion puoleen. Olisiko Helsingin aikuislukion väellä halua ja innostusta ottaa tällainen haaste vastaan? Vastaus oli helppo arvata, koska porkkana oli niin iso. Meille luvattiin oma koulu ja paljon uusia tulevaisuuden näkymiä.  

Alun alkaen tavoitteena oli avata uuden lukion ovet syksyllä 2025. Nopeasti huomattiin, että se onkin liian myöhään, koska lukiopaikkojen tarve on suuri. Tehtiin päätös, että uusi lukio avaa ovensa ensimmäisille opiskelijoille elokuussa 2024. Meille annettiin vain kaksi lukuvuotta aikaa suunnitella uutta lukiota. Suunnittelun alkuvaiheen täytti keskustelu siitä, millainen painotus uuteen lukioon tulisi. Monia mietitytti kovasti myös koulun tuleva sijainti. Sekin on monella tavalla tärkeä asia niin opiskelijoiden kuin opettajienkin näkökulmasta.

Tuleva Konepajan lukio on nyt hahmottumassa sellaiseksi päivälukioksi, jollaista Suomessa ei ole ennen toteutettu. Työelämäverkostot, järjestöt ja korkeakoulut tuodaan yhteistyökumppaneina mukaan lukion opetussuunnitelmaan ja opiskeluun. Opettajat ja ohjaajat pääsevät myös haastamaan ja kehittämään omaa työnkuvaansa uudenlaisessa lukiossa, jossa tiimityö ja verkostot ovat osa viikoittaista arkea. Opiskelijat saavat entistä enemmän eväitä tulevaisuuden rakentamiseen. 

Tunnelma on innostunut ja odottava. Elokuussa koko koulu avaa yhteisen pääoven ja astuu sisään uuteen aikakauteen. Aikuislukio on kokenut paljon pieniä ja suuria myrskyjä vuosien saatossa, ja nyt vihdoinkin tuntuu siltä, että ollaan saapumassa satamaan.