Ihan yhtä varmasti kuin vaahteranlehdet putoavat puista, alkoi aikuislukiossa jälleen uusi lukuvuosi. Opiskelijoita ja opettajia saapui eri toimipisteisiin eri puolille Helsinkiä. Moni kyseli lähiopetuksen järjestämisestä ja halusi kouluun, mutta yhtä moni oli tottunut saamaan opetusta etänä.
Siinä missä opiskelijat vaihtuvat, vaihtuvat myös opettajat. Harva lähtee muualle kuin eläkkeelle, paitsi rehtori. Niina Peltonen siirtyi johtamaan Tampereen aikuislukiota opin tiellä, mutta onneksi meille jäivät tutut ja turvalliset Katri Hyrsky ja Harri Veteli, joiden rinnalle johtotrioon hyppäsi Heljä Nurmela. Muutoksen tuulet ovat siis puhaltaneet.
Monenlaisia tunteita ja tunnelmia on tänä syksynä koettu. Lukiossa uusi opetussuunnitelma tuo omat haasteensa arkeen. Opiskelijat ihmettelevät muuttunutta kieltä. Jaksot ovat muuttuneet periodeiksi, kurssit opintopisteiksi ja koeviikko projektiviikoksi. Oppivelvollisuusikä nousi 18 vuoteen, ja sekin tuo tullessaan erilaisia koodeja ja uusia ohjeita henkilökunnalle. Kaiken uuden keskellä olemme kuitenkin päässeet lukio-opetuksessa palaamaan kotiin Mäkelänkadulle. Koulu on sama, mutta se on saanut remontin myötä aivan uuden ilmeen ja lisää tilaa. Onnentie on taaksejäänyttä elämää. Onneksi!
Opettajan työ aikuislukiossa voi olla hyvinkin liikkuvaa. Ruotsinopettajamme Susanna Laine kertoo opettavansa 1. periodissa neljässä eri toimipisteessä. Sehän on mukavaa silloin, kun on hyvä keli fillaroida ja samalla tuulettaa ajatuksiaan syyssäässä, mutta aina toisinaan Susanna yllättää itsensä unelmoimasta työstä yhdessä toimipisteessä. Opiskelijoiden iloksi Susanna oli tilannut kielilähettiläs Juho Rasan iltaopetuksen tunnille. ”Oli kiinnostavaa kuulla, miten Juho on päätynyt täysin suomenkielisestä taustasta ruotsinkielisiin jatko-opintoihin Hankenille ja millainen kokemus Hankenilla opiskelu on hänelle ollut. Lisäksi saimme mm. kuulla hänen ajatuksiaan ja havaintojaan kielitaidon merkityksestä työelämässä sekä hänen työharjoittelukokemuksistaan ruotsalaisessa firmassa. Oppitunti hujahti kuin siivillä, kun me opiskelijoiden kanssa intouduimme esittämään kysymyksiä ja kommentoimaan kiinnostavia aiheita”, kertoi Susanna.
Aikuislukion opetuksesta nauttivat myös monet opiskelijat, joiden pääkoulu on joku muu koulu tai oppilaitos. Ison osan näistä opiskelijoista muodostavat kaksoistutkinto-opiskelijat, joiden opetusta järjestetään Myllypurossa, Hattulantiellä ja Sturenkadulla. Kahden erilaisen koulumuodon välillä liikkuvat opiskelijat saivat vihdoinkin tänä syksynä oman opinto-ohjaajan, Eeva Korhosen, lukio-opintojensa tueksi. Eevalla onkin riittänyt kiirettä uudessa työtehtävässään, koska hän ohjaa myös Vuosaaren suunnalla Nuorten suunta -ryhmäläisiä peruskouluopinnoissa.
Itä-Helsingissä Helsingin kielilukion kanssa samoissa tiloissa opiskellaan myös peruskoulun oppimääriä. Opettaja kertookin, että aikuisten perusopetuksen lukutaitovaiheessa on 16 opiskelijaa. He ovat aloittaneet kirjainten opiskelun a-kirjaimesta ja nyt lokakuun alkuun mennessä ovat ehtineet tutustua lisäksi kirjaimiin u, s ja n. Numeroiden ja kirjainten lisäksi opiskelijat harjoittelevat suomen kielen alkeita: kuka sinä olet, mikä päivä tänään on, mikä väri on kyseessä ja mikä kellonaika. Opettaja paljastaa myös, että luokassa tuntia seuraa laminoitu kuva Sauli Niinistön kasvoista.
Perinteiseen tapaan aikuislukion käytävillä eri toimipisteissä kulkee myös paljon opiskelijoita, jotka haluavat kartuttaa suomen kielen osaamistaan. He ovat niitä, jotka tulevat aina paikan päälle oppimaan ja opiskelemaan. Heidän mukanaan aikuislukioon tulee tarinoita ympäri maailmaa. Tässä vaiheessa syksyä hekin ovat jo löytäneet luokkansa ja oman opettajansa. Meno käytävillä alkaa hiljentyä etenkin, kun ensimmäinen periodi lähestyy loppuaan ja syysloma kolkuttelee ovella.
Lukion opinto-ohjaajan silmin tunnelma on erilainen kuin ennen. Korona on jättänyt jälkensä koulumaailmaan. Se näkyy hiljaisuutena käytävillä ja etäopetuksen lisääntymisenä. Verhoudumme yhä maskeihin ja sekin vaikuttaa vuorovaikutukseen. Pienet ilmeet eivät erotu. Toisaalta ohjaus on saanut uusia mahdollisuuksia etäyhteyksien myötä. Sovimme näppärästi palavereja, koska siirtymiin ei tarvitse varata enää aikaa. Joskus opiskelijatkin ovat rentoutuneempia jutellessaan kotisohvaltaan omista suunnitelmistaan. Ja senkin voi vielä kertoa, että uusi opetussuunnitelma, lukuisat kurssitarjottimet ja kaikenlaiset muut uudistukset takaavat sen, että opiskelijat tarvitsevat paljon ohjausta.
Ilmassa on jonkinlaista odotuksen tuntua. Millaiseen suuntaan ollaan menossa etäopetuksen, uuden opetussuunnitelman, opetustilojen, kuntakokeilun, oppivelvollisuuden pidentämiseen liittyvien asioiden, markkinoinnin, työssäjaksamisen, laitehankintojen, uudistuvan ylioppilastutkinnon, korkeakouluyhteistyön, verkkolukion, starttiopintojen ja kaikenlaisten vanhojen ja uusien asioiden kanssa? Näitä varmasti mietimme, kun alamme pian valmistella seuraavaa Helsingin aikuislukion omaa strategiaa vuosille 2022-2025.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti