Helsingin aikuislukiosta osallistuu parhaillaan 11 opettajaa Pekka Peuran ja Eduhakkereiden ideoimaan Maailmanluokan täydennyskoulutukseen opettajille. Vuoden kestävä koulutus opiskellaan yhteisöllisesti verkossa. Koulutuksessa haastetaan opettajia arvioimaan ja kehittämään omaa opetustaan, arviointitaitojaan ja työyhteisöään sekä tutustutaan uusimpaan tutkimustietoon maailmalta ja digitaalisen oppimisen innovaatioihin. Tässä kirjoituksessa nostetaan esiin koulutuksessa heränneitä ajatuksia. Keskustelua herätti erityisesti hyvä-huono -koulu diskurssi.
John Hattie on tutkinut oppimisen näkyväksi tekemistä (visible learning) yli 300 miljoonaa oppilasta käsittävien aineistojen avulla. Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä toimintatavat ja opetusmenetelmät tuottavat parhaan oppimistuloksen.
Kuinka monta opettajaa muistat omilta kouluajoiltasi? Todennäköisesti mieleesi nousee vain muutama, vaikka koulupolullasi opettajia on ollut lähes parikymmentä. Miksi muistamme jotkut opettajamme niin hyvin? Ehkä siksi, että opettaja suhtautui intohimoisesti opettamaansa aineeseen, tai ehkäpä siksi, että opettaja näki meissä jotain, jota emme itse kyenneet näkemään. “Know thy impact”, tunnista vaikutuksesi, sanoo John Hattie. Opettajina meidän olisi pyrittävä tunnistamaan oma vaikutuksemme oppilaisiin ja luokkaan astuessamme sanoa: “Tulin mittamaan vaikutustani teihin.”
Mitä se tarkoittaa käytännössä? Keskitymmekö toimintatavoissamme ja opettajainhuonekeskusteluissa liikaa oppimisen kannalta toisarvoisiin asioihin, kuten kotitehtävien tekemättömyyteen, osaamisen heikkouksiin tai siihen, onko oppilaalla pipo päässä tunnilla vai ei? Puhummeko liian harvoin siitä, miten voisimme parantaa opetuksemme laatua?
Opettajien pitäisi puhua opiskelijoidensa kanssa vielä enemmän siitä, miltä onnistuminen näyttää. Opiskelijan saamassa palautteessa valitettavan usein painotetaan, mitä opiskelija ei osaa, muttei anneta työkaluja kehittää omaa oppimistaan. Hyödyttääkö oppimista koe, josta palaute tulee vasta muutaman päivän kuluttua ja seuraava kurssi uusine aiheineen on jo alkamassa? Virheiden korjaamisen sijaan tärkeämpää olisikin se, että opiskelijat tietäisivät mitä tehdä seuraavaksi. Opiskelijan tulisikin antaa korjata ja täydentää koettaan, jolloin kokeesta tulisi oppimistilanne. Hyvä opettaja auttaa opiskelijaa ylittämään omat odotuksensa.
Kuinka monta opettajaa muistat omilta kouluajoiltasi? Todennäköisesti mieleesi nousee vain muutama, vaikka koulupolullasi opettajia on ollut lähes parikymmentä. Miksi muistamme jotkut opettajamme niin hyvin? Ehkä siksi, että opettaja suhtautui intohimoisesti opettamaansa aineeseen, tai ehkäpä siksi, että opettaja näki meissä jotain, jota emme itse kyenneet näkemään. “Know thy impact”, tunnista vaikutuksesi, sanoo John Hattie. Opettajina meidän olisi pyrittävä tunnistamaan oma vaikutuksemme oppilaisiin ja luokkaan astuessamme sanoa: “Tulin mittamaan vaikutustani teihin.”
Mitä se tarkoittaa käytännössä? Keskitymmekö toimintatavoissamme ja opettajainhuonekeskusteluissa liikaa oppimisen kannalta toisarvoisiin asioihin, kuten kotitehtävien tekemättömyyteen, osaamisen heikkouksiin tai siihen, onko oppilaalla pipo päässä tunnilla vai ei? Puhummeko liian harvoin siitä, miten voisimme parantaa opetuksemme laatua?
Opettajien pitäisi puhua opiskelijoidensa kanssa vielä enemmän siitä, miltä onnistuminen näyttää. Opiskelijan saamassa palautteessa valitettavan usein painotetaan, mitä opiskelija ei osaa, muttei anneta työkaluja kehittää omaa oppimistaan. Hyödyttääkö oppimista koe, josta palaute tulee vasta muutaman päivän kuluttua ja seuraava kurssi uusine aiheineen on jo alkamassa? Virheiden korjaamisen sijaan tärkeämpää olisikin se, että opiskelijat tietäisivät mitä tehdä seuraavaksi. Opiskelijan tulisikin antaa korjata ja täydentää koettaan, jolloin kokeesta tulisi oppimistilanne. Hyvä opettaja auttaa opiskelijaa ylittämään omat odotuksensa.
Mediassa jaotellaan usein kouluja hyviin ja huonoihin esimerkiksi ylioppilaskokeiden perusteella. Tällaisissa ns. parhaissa kouluissa opiskelu ei kuitenkaan lisää oppilaiden oppimista, sillä he ovat jo lähellä omaa tavoitetasoaan tullessaan kouluun. “Huonoksi” mielletty koulu voikin olla todellisuudessa hyvä koulu, kun opiskelija ylittää normaalisti lukuvuodelle asetetut oppimistavoitteet moninkertaisesti. Tässä mielessä Helsingin aikuislukio on erinomainen esimerkki osaamisen kasvattamisessa. Se on “hyvä” koulu, johon vanhat mittarit, esimerkiksi ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä tai niistä saadut arvosanat, eivät päde.
Helsingin aikuislukiossa on vuosittain yli 3 000 opiskelijaa hyvinkin erilaisista taustoista. Enemmistö aikuisista opiskelijoistamme on vieraskielisiä, joista osa ei osaa kouluun tullessaan esimerkiksi lukea. Tällainen opiskelija voi kuitenkin suorittaa lukutaitovaiheen ja ala-kouluopinnot parissa vuodessa ja peruskoulun päättövaiheenkin kahdessa vuodessa. Helsingin aikuislukiossa opiskelija voi siis suorittaa kolmessa neljässä vuodessa koko peruskoulun tai nopeamminkin joustavien opintopolkujen avulla. Suomea opiskellaan paljon myös aineopintoina. Jos oppimisen määrää mitataan vuosissa, niin Helsingin aikuislukiossa opiskelijan osaamisen taso kasvaa vuodessa huimasti.
Helsingin aikuislukiossa on vuosittain yli 3 000 opiskelijaa hyvinkin erilaisista taustoista. Enemmistö aikuisista opiskelijoistamme on vieraskielisiä, joista osa ei osaa kouluun tullessaan esimerkiksi lukea. Tällainen opiskelija voi kuitenkin suorittaa lukutaitovaiheen ja ala-kouluopinnot parissa vuodessa ja peruskoulun päättövaiheenkin kahdessa vuodessa. Helsingin aikuislukiossa opiskelija voi siis suorittaa kolmessa neljässä vuodessa koko peruskoulun tai nopeamminkin joustavien opintopolkujen avulla. Suomea opiskellaan paljon myös aineopintoina. Jos oppimisen määrää mitataan vuosissa, niin Helsingin aikuislukiossa opiskelijan osaamisen taso kasvaa vuodessa huimasti.
Lukiossamme opiskelevista suuri osa on aineopiskelijoita. Moni hakeutuu aineopiskelijaksi joko kurssiarvosanaa korottaakseen, hankkiakseen kielitaitoa työelämää varten, tai saadakseen tukea lähestyvissä korkeakouluopinnoissa. Vankilassa opiskelevia on vuosittain parisenkymmentä. Vankilan perinteikkäästä, jo 1970-luvulta asti toimineesta aikuislukion “toimipisteestä” valmistuu eniten ylioppilaita, verrattiinpa niitä mihin vankilakouluun Suomessa hyvänsä. Koulussamme opintoihin sitoudutaan ja niistä valmistutaan nopeasti ja tehokkaasti. Esimerkiksi peruskouluopinnoista valmistuukin lähes 90 % opinnot aloittaneista.
Monipuoliset opiskelijamme pitävät onneksi huolen siitä, ettemme voi jäädä laakereillemme lepäämään. On jatkuvasti pohdittava, mitkä pedagogiset ratkaisut ja toimintakulttuurimme tavat toisivat vielä suurempaa positiivista hyötyä oppimiselle ja opiskelijoiden hyvinvoinnille. Heterogeeniset opiskelijaryhmät ovat muuttuneet haasteesta vahvuudeksi. Kun jatkuvasti kehitämme omaa vaikuttavuuttamme pedagogisena yhteisönä, saamme yhä useamman opiskelijan sitoutumaan omaan oppimiseensa ja ylittämään itsensä. Suuri tavoitteemme onkin nähdä opettaja oman opettamisensa oppijana ja opiskelija oman oppimisensa opettajana. Näin Helsingin aikuislukiosta tulisi vieläkin parempi, ellei jopa paras ja vaikuttavin paikka oppia ㅡ ihan jokaiselle.
John Hattien tutkimus: minkälaiset toimintatavat ja pedagogiset ratkaisut vaikuttavat oppimiseen paljon, mitkä vähän. Katso ja hämmästy!
Monipuoliset opiskelijamme pitävät onneksi huolen siitä, ettemme voi jäädä laakereillemme lepäämään. On jatkuvasti pohdittava, mitkä pedagogiset ratkaisut ja toimintakulttuurimme tavat toisivat vielä suurempaa positiivista hyötyä oppimiselle ja opiskelijoiden hyvinvoinnille. Heterogeeniset opiskelijaryhmät ovat muuttuneet haasteesta vahvuudeksi. Kun jatkuvasti kehitämme omaa vaikuttavuuttamme pedagogisena yhteisönä, saamme yhä useamman opiskelijan sitoutumaan omaan oppimiseensa ja ylittämään itsensä. Suuri tavoitteemme onkin nähdä opettaja oman opettamisensa oppijana ja opiskelija oman oppimisensa opettajana. Näin Helsingin aikuislukiosta tulisi vieläkin parempi, ellei jopa paras ja vaikuttavin paikka oppia ㅡ ihan jokaiselle.
John Hattien tutkimus: minkälaiset toimintatavat ja pedagogiset ratkaisut vaikuttavat oppimiseen paljon, mitkä vähän. Katso ja hämmästy!
Suula Arppe, matemaattisten aineiden lehtori
Hanna Talasniemi, englannin lehtori, erityisopettaja
Helsingin aikuislukio
Hanna Talasniemi, englannin lehtori, erityisopettaja
Helsingin aikuislukio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti