Seitsemännellä luokalla se alkoi. Taistelutarina. Ensimmäiset kolme tuntia olivat oikein mukavia ja uutuuden jännittäviä, mutta sitten opettajan ammattitaidottomuus ja keskittymisvaikeudet luokassa alkoivat. Seitsemännen luokan syksyn päättötodistuksessa komeilee kahdeksikko. Keväällä se oli tippunut kutoseen, jossa se myös pysyi kasin kevääseen, jolloin sain sen nostettua seiskaan jonkin ihmeen kaupalla. Siellä se jaksoi pysyä vielä ysin syksyn, kunnes sitten ysin päättötodistukseen tippui takaisin tuttuun ja turvalliseen kutoseen.
Lukion alettua, ruotsin tunnit jatkuivat kaksi tuntia kerrallaan kahtena päivänä viikossa. Opettaja oli edelliseen verrattuna enkeli. Hän oikeasti opetti. Hänen tunneillaan opin kielen saloista aivan uusia asioita, joita en varmasti ollut kuullut kertaakaan yläasteen aikana. Pohjani kielen opetteluun oli korttitalo, joka oli rakennettu maanjäristysalttiille alueelle. En osannut ihan niitä perusasioitakaan. Ainoastaan “Jag heter Olivia och jag bor i Helsingfors” oli jäänyt käteen kolmen vuoden opiskeluista. Sekä muistot kumisodista ja opettajan marssimisesta kesken tunnin pois luokasta.
En voi rehellisesti sanoa, että olisin lukiossakaan sen kummemmin keskittynyt tunneilla tai tehnyt läksyjä. Siitä syystä kahlasinkin suurimman osan kursseista hylätyillä ja uusinnoista vitosilla saaduilla numeroilla. Yhdellä kurssilla päätin, että nyt hiketän ja sainkin kurssista seiskan. En silti oppinut kokeilusta mitään, vaan pysyin vähän tyhmänä ja laiskana.
Lukiossa kuitenkin tapahtui jotain odottamatonta. Meille tehtiin lukihäiriökartoitustestit ja minulla todettiin olevan ainakin lievä lukihäiriö. Kävin yhden kurssin erityisopettajan pitämää lukikurssia ja sen lopuksi tehtiin tarkempi ja laajempi lukihäiriötesti ja sain lukihäiriölausunnon: äidinkielen kirjoittamisessa ja, yllätys yllätys, vieraissa kielissä keskivaikea häiriö. Lausunnon saaminen selittää osaltaan, miksi minulle on aina ollut vieraiden kielten opiskelu todella vaikeaa. Sain lausunnon avulla tehdä kokeita välillä yksin luokassa ja huomasin, että siitä oli apua. Pystyin lukemaan ääneen kokeen kysymykset ja vastaukseni. Vieraissa kielissä pystyin miettimään, miten sana kirjoitetaan, kun se lausutaan aivan eri tavalla. Koska yksin tekemisestä oli apua, hain sitä myös ylioppilaskirjoituksiin. Sain sen, ja niinpä ylppäreissä olin salin joko taka- tai sivuvarastossa höpöttelemässä yksinäni.
No joka tapauksessa - avuista, kolme kertaa abikurssin käymisestä sekä tätini ja hyvän ystäväni tuesta huolimatta - sain kevään yo-kokeesta ruotsista I+. Suuttutti ja harmitti aivan hirveästi. Minulla jäi muiden tulosten arvosanoista kompensaatiota ajetellen puuttumaan yksi piste. Yksi piste eikä minun olisi tarvinnut lukea enää sanaakaan tätä vaikeaa kieltä. Mutta ei, piti lähteä kesälomalle paineet syksyn uudesta yrityksestä. Onneksi minulla oli kuitenkin mahdollisuus uusintaan ilman, että se pitkittäisi valmistumista. Suoritan kaksoistutkintoa eli valmistun ylioppilaaksi ja lähihoitajaksi. Koulutus kestää 3,5 vuotta ja olen aloittanut opiskelun 2012 syksyllä.
Kesällä laadin kyllä lukusuunnitelmia, mutta kesä ja kaverit ja muut tekosyyt pitivät opiskeluni minimaalisena. Loppukesästä vanhempiani alkoi pelottaa puolestani ja he ilmoittivat minut viikon mittaiselle intensiivikurssille. Kurssilla opiskeltiin kuusi tuntia päivässä kielioppia ja sanastoa ja harjoiteltiin esseiden kirjoittamista ja tehtiin kuuntelukokeita. Kurssi oli todella hyödyllinen, vaikka en olisi halunnut istua luokassa alkuunkaan.
Kun koulu alkoi skarppasin vielä ja opiskelin kielioppia, jonka intensiivikurssi sai hyvin kertaantumaan mieleeni. Kuuntelin oikeastaan pelkästään ruotsalaista musiikkia, esimerkiksi Veronica Maggiota ja Bo Kaspers Orkesteria sekä latasin puhelimeeni ja iPadiin Quizletin, jonne tein sanalistoja ja harjoittelin sen avulla.
Syksyn Yo-kokeessa minulla oli varma olo. Aloitin kokeen kirjoittamalla kaksi konseptipaperia täyteen kaikesta kieliopista, sanastosta ja lauseista, jotka muistin. Siihen meni reilu tunti, mutta loppujen lopuksi oli kuin minulla olisi ollut muistiinpanot mukana kokeessa. Koe menikin hyvin ja vaikka tein töitä paljon ja kielitaitoni parani, voin myös kiittää onneani monivalinnoissa tekemistäni valinnoista.
Tarinani päättyy siihen, että saan tänään 4.12.2015 painaa kaksoistutkintolakin ylpeänä päähäni ja todistuksessa lukee ruotsin kohdalla C.
Olivia Malmberg, kaksoistutkinnon suorittanut lähihoitaja ja ylioppilas
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti