90-vuotias aikuislukio

Eilen vietettiin suomalaisen aikuislukion 90-vuotisjuhlaa Helsingissä. Noin 90 aikuislukioiden työntekijää ja yhteistyökumppania kokoontuivat hotelli Crowne Plazaan juhlaseminaariin, jonka järjesti Aikuislukioiden opettajat ry yhteistyössä Iltakoulujen liiton ja Aikuislukioiden rehtoreiden kanssa. Illemmalla juhlimista jatkettiin Töölön yhteiskoulun aikuislukiolla 20-luvun hengessä. Tapahtumat olivat erinomaisesti onnistuneita - kiitos ja kumarrus järjestäville tahoille!

AIO:n hallituksen Satu Mattila sekä Pauliina Raittila ovat olleet tiiviisti järjestelyissä mukana.

Päivän seminaarissa kuultiin tapahtuman suojelijan presidentti Tarja Halosen onnittelut 90-vuotiaalle aikuislukiolle. Aamupäivällä Aleksi Neuvonen Demoksesta kertoi yhteiskunnan muutoksesta, ja iltapäivällä runoilija Aura Nurmi luki otteita esikoisrunoteoksestaan Villieläimiä. Lisäksi päivän aikana kuultiin nykyisten ja entisten aikuislukiolaisten puheenvuoroja.

Aamupäivän ohjelmaa kuului myös hauska lapputehtävä - lapuille kirjoitettiin ensimmäisiä muistoja aikuislukiosta ja myös pyydettiin katsomaan tulevaisuuteen. Lappusten tekstit toivottavasti puretaan vielä tulevaisuudessa, niin että kaikki saavat kokemuksista lukea.

Tälläiseksi visioitiin tulevaisuuden aikuislukio. Jatketaan siis hyvää työtä!

Seminaarissa julkistettiin kirja Aikuislukiosta monimuotokouluksi - Kehityslinjoja ja kokemuksia 2002 - 2017. Kirja käsittelee monipuolisesti aikuislukioiden nykytilaa, tulevaisuuden näkymiä ja viimeisten 15 vuoden aikana kokemia muutoksia. Se on jatkoa vuonna 2002 ilmestyneelle historiikille Iltaoppikoulusta aikuislukioksi. Juhlajulkaisun työryhmä kertoi Erja Vihervaaran johdolla kirjan taustoista. Esityksessä nousi esiin muutoksia, joita aikuislukiot varsinkin viime aikoina ovat kokeneet. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden lisääntyminen on muuttanut aikuislukioiden roolia viime vuosina. Saimme iltapäivällä kuulla myös Lahden aikuislukion rehtori Riitta Yrjänän inspiroivan tarinan aikuislukiossa aina opiskelijasta rehtoriksi.

Uutta kirjaa ihastelevat Helsingin aikuislukion Susanna Laine, Harri Veteli, Anna Tarvainen sekä Niina Peltonen. Kirjan voi tilata Iltakoulujen liiton kautta.

Tilaisuudessa myös julkistettiin AIO:n uusi logo. Logo valittiin kilpailun kautta ja voittajaksi selvisi Tampereen aikuislukion rehtorin Vesa Rantasen luomus. Aikuislukioiden opettajat ry (AIO) toiminta keskittyy vaikuttamiseen, näkyvyyden lisäämiseen ja kenttäväen yhteistoiminnan ylläpitämiseen. AIO:n toiminnasta voi lukea lisää näiltä sivuilta. Aikuislukioilta toivotaan osallistumista sivuston sisältöön - tapahtumia ja kokemuksia voisi jakaa esimerkiksi tätä kautta.

Uuden logon tarve lähti uudesta nimestä.

Iltapäivän päätteeksi Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen esitteli visioita aikuislukiotoiminnan seuraavasta yhdeksästäkymmenestä vuodesta. David Snowdenin rinnakkaistodellisuudet olivat ainakin itselleni aidosti uusi ja kiinnostava tapa hahmottaa maailmaa. Tästä esityksestä tuli paljon ideoita omaan elämään ihan kaikilla osa-alueilla. Joustavuuden, kehittämisen ja yhteistyön tarve olivat varmasti avainsanoja tässäkin esityksessä.

Ja taas se vahvistettiin - maailma todella on monimutkainen ja verkottunut, todennäköisesti enenevässä määrin. Yhteiskunnallisesti hyvinkin perustavanlaatuiset asiat - kuten tekeminen, tietäminen sekä oleminen - ovat muutoksessa. Lapset käyvät koulua ammatteja varten joita ei ole vielä olemassa. Teknologia ja tarkasti määriteltyjen töiden automatisaatio tulee vaikuttamaan opettajankin työhön. Edellisillä virtuaalipäivillä käsiteltiin hyvinkin samoja aiheita (blogiteksti tässä). Silloinkin päädyttiin siihen, että onneksi Homo sapiens on yhteistyötä tekevä laumaeläin ja keskeinen lajityypillinen piirteemme on sosiaalisuus. Vuorovaikutuksen tarve tuskin tulee katoamaan ihan lähitulevaisuudessa. Kyllä meille opettajillekin siis on vielä tulevinakin vuosina käyttöä. Opetuksessa tapahtuu tällä hetkellä paljon, ja on erittäin tärkeää, että aikuislukiot vastaavat osaamisellaan ja toiminnallaan yhteiskunnan muutokseen. Tärkeää on tietenkin tiedostaa aikuislukioiden arvokas yhteiskunnallinen rooli ja muistaa tämä rooli myös päätöksenteon yhteydessä.

Päivän suurin anti oli monelle varmasti kanssakäyminen ja ideoiden vaihtaminen muiden aikuislukiolaisten kanssa - aina on mukavaa tavata vanhoja tuttuja ja tutustua uusiin. Aikuslukioverkosto on Suomessa sen kokoinen, että kanssakäyminen on luontevaa ja mahdollisuuksia tiiviille yhteistyölle on olemassa. Omia ajatuksia ja käytänteitä on välillä hyvä tuulettaa kuuntelemalla muiden ideoita ja tapoja toteuttaa asioita. Itselle ainakin suurimmat hoksaukset tapahtuivat kahvittelun, lounaan ja iltarientojen keskusteluissa.

Muutaman tunnin tauon jälkeen juhlallisuudet jatkuivat Töölön Yhteiskoulun tiloissa. Siitä enemmän ehkä toisella kertaa. Vaikka dokumentoiva kuvajornalismi nousikin aikuislukioiden kanssa samoihin aikoihin 1920-luvulla, päätin antaa juhlimisrauhan osallistujille. Osallistujana voin kuitenkin todeta että ohjelma oli hienoa, ruoka maittavaa, tanssilattia villi ja salakapakka täynnä.

Take home messagena päivän aikana kuulemani kuvaus aikuislukiosta:

“Tartuimme tarpeeseen ja toimimme. Yhteistyötä on tehty ja tietoa on jaettu.” Toivokaamme hyvää yhteistyötä myös tulevaisuudessa!

Kuvat ja teksti Suvi Niemikapee, Helsingin aikuislukio

Kokeellisuutta ja yhteistyötä Viikissä

Opiskelijat tutustuvat rotan anatomiaan. 

Eilen vierailimme Helsingin aikuislukion biologian ryhmien kanssa Helsingin yliopiston Viikin kampuksella BioPopin vieraina. Kävimme täällä myös edellisessä jaksossa, ja vierailu oli niin onnistunut että uudestaan piti päästä. BioPopin tarjoamat resurssit mahdollistavat suuren kirjon kokeellisia töitä - monet sellaisia, ettei opettajilla kouluympäristössä ole niitä mahdollista toteuttaa. Kiitos taas erinomaisesta setistä BioPopin väelle Salla Merenheimolle, Iiris Lukkariselle sekä Justus Mutaselle. Hienoa, että ilta-aikaan opiskelevatkin pääsevät nauttimaan tästä toiminnasta.

Mukana oli opiskelijoita solubiologian sekä ihmisen biologian ryhmistä. Ohjelmaan kuului ruoansulatusentsyymien toiminnan tutkimista, rottien sisäiseen maailmaan tutustumista sekä jonkin verran plasmolyysiä. Kuten opetussuunnitelmakin kertoo, biologian opiskeluun kuuluu oleellisena osana kokeellinen työskentely. Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Biologian opetukselle tulisi olla ominaista havainnointiin, kokeellisuuteen ja tutkimuksellisuuteen perustuva tiedonhankinta sekä aktivoivat ja vuorovaikutteiset työ- ja toimintatavat. Biologian opetuksessa tulisi myös tutustua laborointiin.

Opetussuunnitelma kertoo toki, että paljon muutakin tulisi ehtiä - esimerkiksi  ihmisen biologian kurssin sisältö on aikas kunnianhimoinen. Opettaja joutuu aina miettimään mihin todella on aikaa ja mitä on opiskelijan kannalta mielekästä tehdä tunnilla. Opiskelijalle kaikista tärkeintä on varmasti tunne siitä, että paikallaololla on merkitystä ja että tunnin sisältö jotenkin eroaa siitä että asiat voisi opiskella kirjan tai verkon avulla. Tässäkin kokeellisuus on paikallaan - sitä kun harvemmin tulee itsenäisesti suoritettua.

Kannustan kaikkia opettajia mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään koulun ulkopuolisia tahoja omassa opetuksessa! Omille ainekollegoille on onneksi paljon tarjolla mainion LUMA:n puolesta. Toivottavasti yhteistyö lukioiden, yliopistokampusten sekä myös yritysten kanssa tiivistyy tulevaisuudessa entisestään!

Kuvat ja tekstit

Suvi Niemikapee