 |
| Kuva: Suvi Niemikapee |
Tänään on elämäni yksi erikoinen päivä: vihdoinkin pääsen ylioppilaaksi. Olen haaveillut tästä päivästä monta vuotta, siitä lähtien, kun ensimmäistä kertaa näin vappuna tuhansien ihmisten päässä valkolakit. Asiasta sain lisää tietoa suomen kielikurssin opettajalta ja kuulosti hyvältä perinteeltä, että kerran vuodessa juhlitaan ylioppilaslakki päässä. Halusin kuulua ylioppilaiden joukkoon ja tiesin, että se on haastavaa minulle, mutta ei mahdotonta.
Meillä jokaisella on jollain tavalla eri lähtökohta ja erilaisia haasteita ja näkemyksiä opiskelusta. Minun tilanteeni poikkeaa monista teistä siinä, että tulin aikuisena Suomeen. Aloitin suomen kielen opiskelun ihan aakkosista. Vaikka osasin puhua neljää kieltä silloin kun tulin Suomeen (daria, pashtua, urdua ja englantia), niistä kielistä ei ollut mitään apua suomen kieliopissa tai muissa koulun oppiaineissa paitsi englannin tunnilla. Joten opiskelu Suomessa alkoi ihan puhtaalta pöydältä.
Asiat, jotka auttavat minua jaksamaan opiskella, ovat motivaatio, optimistisuus ja suunnitelmallisuus. Haluan olla parempi kuin eilen, ja se mitä tähän asti olen oppinut, kannustaa jatkamaan. Monet minun kurssikaverini olivat auttavaisia ja olen kiitollinen heidän yhteistyöstään ja avustaan.
Vielä muistan, miltä tuntui ensimmäisenä päivänä suomen kielikurssin tunnilla, kun en ymmärtänyt sanaakaan, mutta yrittämättä en halunnut antaa periksi. Silloin en voinut edes kuvitella, että jonain päivänä pääsisin ylioppilaaksi. Tiesin että haastavia opiskeluvuosia on edessäni ja tätä parempaa vaihtoehtoa minulla ei ollut kuin että jatkan opiskelua. Suurin motivaationi oli suomen kieleen ja kulttuuriin tutustuminen ja sama motivaatio on saattanut minut tähän asti.
Meillä kaikilla on omia tavoitteita, unelmia, ja haasteita. Ajan myötä kun tavoitteet on saavutettu, luonnollisesti syntyy lisää tavoitteita, ja se on hyvä juttu. Minäkään en tiennyt kuinka pitkälle pääsen opiskelemaan, mutta halusin tehdä parhaani, ja loput jää nähtäväksi. Alussa minun tavoitteeni oli oppia suomen kieltä ja tutustua Suomen kulttuuriin, loput kaikki on bonusta.
Minusta suomalainen koulu on paras paikka tutustua Suomen kulttuuriin. Oman kokemukseni perusteella voin sanoa, että jokainen opettaja on täyttä tietoa, ja meidän on hyvä hyödyntää heidän opetustaan ja taitojaan. Minä uskon, että opiskelu on tärkeää edistymisen ja unelmien toteuttamisen kannalta. Esimerkiksi nyt minä voin hakea yliopistoon, mutta ilman lukion päättötodistusta ei voi hakea.
Nyt lukio on meidän takanamme ja uusia mahdollisuuksia edessämme.
Koen olevani etuoikeutettu, että sain opiskella Suomessa ja tässä koulussa huippuopettajien johdolla. Huomaan, että opettajien ja oman halukkuuden ansiosta olen päässyt aika pitkälle. Nykyään ajattelen eri tavalla kuin silloin, kun aloitin opiskelun. Nyt minulla on huomattavasti enemmän yleistietoa ja monipuolisempi näkemys asioiden ratkaisemisesta ja opiskelusta. Aiemmin ajattelin suoraviivaisemmin ja nykyään monipuolisesti. Voin tyytyväisenä sanoa, että minut on kotoutettu ja koulutettu hyvin.
Kaikki on mahdollista, kun pystyy löytämään itselleen inspiraation ja ymmärtää, miksi pitäisi opiskella. Minulla on tapana kirjoittaa itselleni kysymyksiä ja vastata niihin, ja sitten arvioin vastaukseni. Minusta opiskelu on hauskaa, kun itselleen ei ole liian ankara, muuten siitä tulee tylsää. On hyvä olla tavoitehakuinen ja suunnitelmallinen, ja uskon, että ahkeruus palkitaan. Jos minä en olisi sinnitellyt monta vuotta töiden ohessa, tätä tilaisuuttakaan ei olisi nähtävissä minulle.
Yleensä emme tiedä omista taidoistamme ja kyvystämme, ja alussa kaikki näyttää vaikealta, mutta rohkeasti kokeilemalla voidaan yllättää itsemme jatkuvasti, kuten minä yllätyn usein omasta osaamisestani jonkin ajan kuluttua.
Kiitos Helsingin aikuislukiolle, että sain mahdollisuuden päästä ääneen ja jakaa kokemuksiani kanssanne. Lopuksi kiitän opettajiani monen vuoden opetuksesta!
Onnittelut tuoreille ylioppilaille! Hyvää kesää kaikille!
Habin Rahman
