Pääkaupunkiseudun aikuisten perusopetusverkosto sai viime
lukuvuonna idean tutustua aikuisten maahanmuuttajien koulutukseen jossakin
toisessa Euroopan maassa. Ideoinnin jälkeen vierailukohteiksi valikoituivat
Belgia ja Hollanti. Vierailu rahoitettiin Erasmus+-ohjelmasta, jonka
hallinnoinnista ja toimeenpanosta Suomessa vastaa CIMO, joka on kansainvälisen
liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio. Helsingin
aikuislukiosta verkostomatkalla mukana oli rehtori Niina Peltonen. Muut
osallistujat tulevat Eiran aikuislukiosta, Töölön yhteiskoulun aikuislukiosta,
Helsingin aikuisopistosta, Helsingin Diakoniaopistosta sekä Vantaan
aikuisopistosta ja koulutoimesta. Tällä porukalla läksimme innokkaina hakemaan
ideoita lokakuun alussa.
Antwerpenissä pääsimme tutustumaan Open School Antwerpiin,
joka on 10 000 opiskelijan koulu. Opiskelijoista 9 000 on
maahanmuuttajataustaisia, joten heidän koulutuksensa on selkeästi
oppilaitoksessa keskiössä. Tämä ”Avoin koulu” ei vastaa toiminnaltaan aivan
aikuislukiota, mutta myös paljon samanlaisia elementtejä oli löydettävissä:
toiminta oli hyvin monipuolista aina arjen taitojen opettamisesta
perusopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Tietenkin erityisesti hollanti
toisena kielenä -opetus nousi vahvasti esille. Koulu oli selkeästi meitä
pidemmällä ajatuksissaan viedä opetusta ulos luokkahuoneista: kieltä opetettiin
esimerkiksi asukastaloissa ja kirjastoissa – eli lähellä opiskelijoita. Hieno
idea oli myös opiskelijoiden tutor-toiminta, jossa kokeneempi opiskelija voi
toimia kielen alkeiskurssilla jopa apuopettajana. Hollannin kielen oppitunneilla saimme huomata,
että toisen kielen opetus on kuitenkin hyvin samantyyppistä eri maissa ja eri
kielialueilla. Silmiin pistävää Open Schoolissa oli tieto- ja
viestintätekniikan puuttuminen luokkahuoneista.
Antwerpenissä vierailimme myös Atlas-integraatiokeskuksessa,
joka toimii maahanmuuttajien keskitettynä ohjaamona. Täällä tavoitteena on
jokaisen maahanmuuttajan aktiivinen kansalaisuus ja yhteiskunnan jäsenyys
kotouttamisen avulla. Keskus antaa niin yksilö- kuin yhteisötason ohjausta, ja
jokaisen maahanmuuttajan tulisi hakeutua tätä kautta itselleen sopiville
kotoutumiskursseille. Maahanmuuttajille myös tarjotaan 60 tunnin mittainen
yhteiskuntaan orientoiva koulutus mahdollisuuksien mukaan omalla kielellä, mikä
olisi todella hyvä idea Suomeenkin toteutettavaksi. Lisäksi tässä
valmennuksessa opetellaan belgialaisessa arjessa toimimisen taitoja. Maahan
muuttavien on mahdollista saada myös omakielinen ”valmentaja”, joka tsemppaa
tulijaa toimimaan uudessa maassa.
Hollannin puolella tutustuimme Haagissa ROC Mondriaan -nimiseen
kouluun muutamassa eri toimipaikassa. Tässä koulussa annetaan nuorille
aikuisille niin kielikoulutusta, perusopetusta kuin ammatillistakin koulutusta
eri aloilla. Opiskelijoita koulukokonaisuudessa on yli 17 000. Myös täällä
maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ovat enemmistönä, mutta monet heistä ovat
jo toisen polven maahanmuuttajia. Haagissa ihastusta herätti mm. koulun vilkas
yhteistyö yritysmaailman kanssa sekä täälläkin vastaan tullut coaching-systeemi
sekä vapaaehtoiset kielikaverit. Tällaisia meillä Suomessakin olisi hyvä löytää
enemmän, että maahanmuuttajat käyttäisivät suomen kieltä enemmän muuallakin
kuin vain koulussa. Myös Hollannissa oli tavoitteena se, että koulu menee
ihmisten luo. Opetusta on viety niin päiväkoteihin kuin alakoululaisten
vanhemmille lasten kouluihin, jopa moskeijassa on käyty puhumassa vanhemmille
koulutuksen merkityksestä hollantilaisessa yhteiskunnassa.
Verkostolaiset olivat hyvin innostuneita tästä vierailusta,
ja päivien päätteeksi kävimme vielä paljon keskustelua näkemästämme ja
kuulemastamme – milloin marokkolaisen, milloin indonesialaisen pöydän antimien
voimalla. Moni asia ihastutti, mutta moni asia myös ihmetytti. Neljän päivän
vierailun aikana pystyy näkemään vain pintaraapaisun toisen maan systeemeistä,
mutta varmasti tämä raapaisu antoi meille kimmokkeen viedä taas asioita
askeleen eteenpäin.
Verkostoterveisin, Niina Peltonen
