torstai 8. marraskuuta 2018

Korkeakoulujen sisäänotto muuttuu, muuttuuko lukio?




Korkeakoulujen sisäänotto muuttuu, muuttuuko lukio?


Tuossa hän on, Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen naisylioppilas Maria Tschetschulin. Vuosi on 1870 ja Maria 18-vuotias.                                                                                       
                                           

Kuvassa on yksi mielenkiintoinen yksityiskohta:      
Marialla ei ole päässään ylioppilaslakkia - valkolakkia siis - koska naisena     
hänellä ei ollut oikeutta lakin käyttöön. Olihan hänellä           
oikeus yliopisto-opiskeluunkin vain erikoisluvalla
(erivapaus sukupuolesta -käytänne oli voimassa vuoteen 1901 asti).
Lakin sijaan Marian päässä on rusetti ja siinä Helsingin yliopiston
tunnus, Apollon lyyra.  Vuoteen 1917 asti valkolakki oli merkki Helsingin
yliopiston pääsykokeen onnistuneesta suorittamisesta.
Ihmettelette ehkä, miksi moista asiaa nyt muistellaan.
Ei, syy ei ole Me Too -kampanja, vaan jo alkanut ja viimeistään vuonna
2020 kokonaisuudessaan voimaan tuleva korkeakoulujen
sisäänottouudistus. Uudistus on pieneltä osin askel menneeseen:
ylioppilastutkinto ei olekaan enää vain lukion päättökoe, vaan siitä tulee pääsylippu yliopistoon ja ammattikorkeaan.
Vuonna 2020 opiskeluoikeuden saajista 2/3 valitaan ylioppilaskirjoitusten arvosanojen perusteella, 1/3 pääsykokeilla. Pääsykokeet perustuvat koetilanteessa jaettavaan materiaaliin, eivät etukäteen luetun materiaalin tenttaamiseen. Joitakin poikkeuksia on: oikeustieteelliseen tiedekuntaan valitaan arvosanojen perusteella vain 40 %, ja taideopinnoissa arvosanoja ei sisäänotossa huomioida lainkaan. Yksityiskohtaiset, kattavat valintakriteerit julkaistaan lokakuussa 2019.
Yliopistojen haussa käytettävä pisteytysjärjestelmä selviää näistä taulukoista: luonnontieteelliset alat ja muut alat. Äidinkieli ja matematiikka (erityisesti pitkä) tuovat mukanaan suurimmat pistemäärät. Pitkä kieli näyttää olevan painoarvoltaan lyhyeen matematiikkaan verrattava. Lisäksi eri aloilla on omat painotetut aineensa.
Pisteytysjärjestelmä herätti ilmestyessään huolen oppiaineiden jakamisesta eri kasteihin. Puhuttiin siitä, karsitaanko nyt oppiaineita ja opiskelijoita priimaan ja sekundaan. Tällainen keskustelu on sittemmin hiljennyt. Nyt puhutaan uudistuksen yleisistä perusteluista:
   - Nykyinen opiskelijavalintajärjestelmä on kansainvälisesti verrattuna raskas ja tuottaa korkeakouluille paljon kustannuksia.
   - Jo ylioppilastutkinto mittaa lukiolaisten osaamista kansallisesti yhdenmukaisella tavalla.
   - Lukion viimeinen vuosi on kohtuuttoman raskas monine kokeineen.
   - Uusi järjestelmä nopeuttaa jatko-opintoihin siirtymistä ja säilyttää mahdollisuuden päästä korkeakouluihin esim. ammatillisen tutkinnon perusteella.
Mitä uudistus merkitsee meille, Helsingin aikuislukion opiskelijoille ja opettajille?  Opojen ohjaava rooli kasvaa, opettajat tiedostavat korkeakoulujen olemassaolon vaatimuksineen entistä selkeämmin, opiskelijat suuntaavat tai painottavat lukio-opintojaan tulevaisuutta ajatellen? Siirtyykö painopiste opiskelutaitoihin, tiedon soveltamiseen, analyyttiseen ajatteluun? Lähestymmekö muinaisten roomalaisten ajatusta “emme opiskele koulua vaan elämää varten” (non scholae sed vitae discimus)?  Entä perinteinen ajatus lukiosta yleissivistyksen turvaajana?  Kun mietimme tätä, kannattaa muistaa, että lähitulevaisuudessa on edessä myös lukiolain uudistus: ylioppilaskokeiden uusimisjärjestelmä vapautuu, yhteistyö korkeakoulujen kanssa lisääntyy, kursseista siirrytään moduuleihin ja opintopisteisiin, kirjoitettavien oppiaineiden määrä kasvaa (todennäköisesti) neljästä viiteen.
Mutta, miten Marian opiskelu yliopistossa eteni? Ei mitenkään. Hän totesi, ettei halua osallistua luennoille, joilla on vain miehiä. Tasa-arvo valkolakkien käytössä puolestaan saatiin aikaan vuonna 1897.  

Lukio-opetuksen kehittämistiimin puolesta

Merjo Paranko








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti