keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Ylioppilaan puhe 5.12.2017

Arvoisa rehtori, te upeat uudet ylioppilaat, opettajat ja muu juhlayleisö. Olen otettu, että saan seistä täällä edessänne ja pukea sanoiksi ne tunteet ja sen kiitollisuuden, mitä varmasti kaikki me uudet ylioppilaat tunnemme. Tämä hetki kuuluu meille kaikille, rakkaat ylioppilaat. Suuret onnittelut jokaiselle tästä saavutuksesta!

Tosiaan, kuka olisikaan uskonut, että tämä päivä oikeasti tulisi. Olemme laskeneet kuukausia, päiviä ja tunteja odottaen vuoroin innolla vuoroin kauhulla tätä hetkeä. Voin varmasti kaikkien puolesta sanoa, että nyt kun valkolakki vihdoin on päässä, fiilis on uskomaton. Tätä vapautta on läpi kouluvuosien odotettu kuin kuuta nousevaa. 3-4 vuoden uurastus on nyt ohi ja ihme kyllä hengissä ollaan, ainakin vielä.

Oma koulutaipaleeni on nyt jatkunut yhtäjaksoisesti 12,5 vuotta. Sinä aikana koulusta on tullut tuttu ja turvallinen asia, jonka on aina voinut luottaa jatkuvan. Tämän vuoksi tuon uskomattoman fiiliksen lisäksi mielessä, ainakin minulla, kytee pieni pelon tunne. Pelko tutun ja turvallisen jättämisestä taakse ja omien siipien kokeilemisesta tässä suuressa maailmassa.

Edessämme on paljon erilaisia päätöksiä, ja kaikki on nyt meidän omissa pienissä käsissämme. Monet täällä olevista ovat jo päätöksensä elämän isoissa kysymyksissä tehneet, mutta monelle meistä nämä päätökset ovat vielä edessä. Päätöksien tekeminen esimerkiksi jatkokoulutusta, työtä, asuinpaikkaa tai mahdollisesti puolison valintaa koskien sekä kaiken muun uuden kohtaaminen voi tällä hetkellä tuntua lähes ylitsepääsemättömän vaikealta ajatukselta.

Kuitenkin tämä on juuri se, mihin meitä on koulussa valmisteltu eli kohtaamaan eteen tulevat haasteet pää pystyssä huolimatta siitä, kuinka mahdottomilta ne tuntuisivatkaan. Näinä kouluvuosina olemme kasvaneet ihmisinä läpi opiskelun tuomien vastuiden sekä kokeiden ja kirjoitusten tuottamien kyyneleiden ja stressin.

Koulu on opettanut meille asioita itsestämme. Olemme oppineet tunnistamaan omat vahvuutemme ja intohimomme, heikkoutemme ja kehittämiskohtamme. Tämä osoittaa sen, että lukio on muutakin kuin opiskelua. Lukio on kasvamista ja kokemuksen hankkimista. Se on uusien ihmisten kohtaamista ja ystävystymistä. Se on tuonut meille mahtavia kokemuksia ja muistoja, jotka tulevat lämmittämään sydäntämme tulevaisuudessa vanhoilla päivillämme. Sillä kyllä se niin vain on, että elämä ja aika tulevat erottamaan meitä. Kukin lähtee tahoilleen jatko-opiskelemaan, töihin tai kenties ulkomaille asumaan, emmekä tule viettämään aikaa yhdessä samalla tavoin kuin näinä menneinä vuosina. Siksi onkin hyvä, että näitä kultaisia muistoja, joita olemme lukioajalta saaneet, ei voida meiltä viedä pois, vaan ne lämmittävät mieltämme vielä pitkään.

Rakkaat ylioppilaat, vaikka tämä on nyt meidän päivämme, tulisi meidän juhlia myös opettajiamme. Teille, hyvät opettajat, kuuluu iso kiitos. Ilman teidän kärsivällisyyttänne ja ohjaustanne tämä olisi ollut huomattavasti vaikeampaa. Mitä meidän opiskelustamme olisi tullut, jos ei olisi ollut opettajia rauhoittelemassa, kun tunneilla meni liian levottomasti tai kun oli vähän liian hauskaa. Tai silloin kun tuntui, että aikataulut ja erilaiset työt kaatuvat päälle, mikä meillä kaksoistutkintolaisilla ei ollut kovinkaan harvinaista. Me tosiaan teemme tämän vain kerran, ja sekin on ihan tarpeeksi :). Opettajat sen sijaan ovat valmiita aloittamaan tämän prosessin alusta vuodesta toiseen uusien opiskelijoiden kanssa. Kiitos teille, rakkaat opettajat, työpanoksestanne, jonka olette olleet valmiit antamaan meidän kanssamme.

Lisäksi itse kullakin on ollut omat tukijoukkonsa koulun ulkopuolella. Perheenjäsenet ja ystävät ovat kulkeneet rinnallamme nämä kouluvuodet. He ovat saaneet oman osansa niistä tunneskaaloista ja purkauksista, joita matkan varrelle on mahtunut. He ovat myös tarjonneet vertaistukea ja toimineet ongelmanratkaisijoina sekä tarjonneet tilaisuuksia ottaa vähän rennommin. Itse ainakaan en tätä 3,5 vuotta olisi selvinnyt ilman perhettäni ja ystäviäni, ja heidän tuestaan olen erittäin kiitollinen.

Tämä ei suinkaan ole loppu, vaan uuden alku. Innostuksen ja jännityksen tunne mahanpohjissamme siirrymme nyt lukiossa opiskelusta itsenäiseen opiskeluun elämän koulussa ja alamme rakentamaan omaa elämäämme. Haluan vielä lämpimästi kiittää kaikkia, erityisesti opettajiani ja luokkalaisiani, siitä, että teitte näistä vuosista erityiset. Tämän puheen voisi tiivistää Pekka Somerjoen sanoihin: “ Tämä päivä on elämän kevät, se on voimaa nuoruuden. Tänä päivänä hymyilevät eilinen ja huominen. Tämä päivä on taistelun tulos, ovi auki on elämään. Tänään aika on lähteä ulos, ja kokeilla siipiään.”

Haluan toivottaa kaikille hyvää jatkoa ja unohtumatonta juhlapäivää!

Emma Kortekallio
Helsingin aikuislukion ylioppilas


sunnuntai 26. marraskuuta 2017

90-vuotias aikuislukio



Eilen vietettiin suomalaisen aikuislukion 90-vuotisjuhlaa Helsingissä. Noin 90 aikuislukioiden työntekijää ja yhteistyökumppania kokoontuivat hotelli Crowne Plazaan juhlaseminaariin, jonka järjesti Aikuislukioiden opettajat ry yhteistyössä Iltakoulujen liiton ja Aikuislukioiden rehtoreiden kanssa. Illemmalla juhlimista jatkettiin Töölön yhteiskoulun aikuislukiolla 20-luvun hengessä. Tapahtumat olivat erinomaisesti onnistuneita - kiitos ja kumarrus järjestäville tahoille!


AIO:n hallituksen Satu Mattila sekä Pauliina Raittila ovat olleet tiiviisti järjestelyissä mukana.

Päivän seminaarissa kuultiin tapahtuman suojelijan presidentti Tarja Halosen onnittelut 90-vuotiaalle aikuislukiolle. Aamupäivällä Aleksi Neuvonen Demoksesta kertoi yhteiskunnan muutoksesta, ja iltapäivällä runoilija Aura Nurmi luki otteita esikoisrunoteoksestaan Villieläimiä. Lisäksi päivän aikana kuultiin nykyisten ja entisten aikuislukiolaisten puheenvuoroja.


Aamupäivän ohjelmaa kuului myös hauska lapputehtävä - lapuille kirjoitettiin ensimmäisiä muistoja aikuislukiosta ja myös pyydettiin katsomaan tulevaisuuteen. Lappusten tekstit toivottavasti puretaan vielä tulevaisuudessa, niin että kaikki saavat kokemuksista lukea.



Tälläiseksi visioitiin tulevaisuuden aikuislukio. Jatketaan siis hyvää työtä!

Seminaarissa julkistettiin kirja Aikuislukiosta monimuotokouluksi - Kehityslinjoja ja kokemuksia 2002 - 2017. Kirja käsittelee monipuolisesti aikuislukioiden nykytilaa, tulevaisuuden näkymiä ja viimeisten 15 vuoden aikana kokemia muutoksia. Se on jatkoa vuonna 2002 ilmestyneelle historiikille Iltaoppikoulusta aikuislukioksi. Juhlajulkaisun työryhmä kertoi Erja Vihervaaran johdolla kirjan taustoista. Esityksessä nousi esiin muutoksia, joita aikuislukiot varsinkin viime aikoina ovat kokeneet. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden lisääntyminen on muuttanut aikuislukioiden roolia viime vuosina. Saimme iltapäivällä kuulla myös Lahden aikuislukion rehtori Riitta Yrjänän inspiroivan tarinan aikuislukiossa aina opiskelijasta rehtoriksi.


Uutta kirjaa ihastelevat Helsingin aikuislukion Susanna Laine, Harri Veteli, Anna Tarvainen sekä Niina Peltonen. Kirjan voi tilata Iltakoulujen liiton kautta.
Tilaisuudessa myös julkistettiin AIO:n uusi logo. Logo valittiin kilpailun kautta ja voittajaksi selvisi Tampereen aikuislukion rehtorin Vesa Rantasen luomus. Aikuislukioiden opettajat ry (AIO) toiminta keskittyy vaikuttamiseen, näkyvyyden lisäämiseen ja kenttäväen yhteistoiminnan ylläpitämiseen. AIO:n toiminnasta voi lukea lisää näiltä sivuilta. Aikuislukioilta toivotaan osallistumista sivuston sisältöön - tapahtumia ja kokemuksia voisi jakaa esimerkiksi tätä kautta.



Uuden logon tarve lähti uudesta nimestä.

Iltapäivän päätteeksi Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen esitteli visioita aikuislukiotoiminnan seuraavasta yhdeksästäkymmenestä vuodesta. David Snowdenin rinnakkaistodellisuudet olivat ainakin itselleni aidosti uusi ja kiinnostava tapa hahmottaa maailmaa. Tästä esityksestä tuli paljon ideoita omaan elämään ihan kaikilla osa-alueilla. Joustavuuden, kehittämisen ja yhteistyön tarve olivat varmasti avainsanoja tässäkin esityksessä.

Ja taas se vahvistettiin - maailma todella on monimutkainen ja verkottunut, todennäköisesti enenevässä määrin. Yhteiskunnallisesti hyvinkin perustavanlaatuiset asiat - kuten tekeminen, tietäminen sekä oleminen - ovat muutoksessa. Lapset käyvät koulua ammatteja varten joita ei ole vielä olemassa. Teknologia ja tarkasti määriteltyjen töiden automatisaatio tulee vaikuttamaan opettajankin työhön. Edellisillä virtuaalipäivillä käsiteltiin hyvinkin samoja aiheita (blogiteksti tässä). Silloinkin päädyttiin siihen, että onneksi Homo sapiens on yhteistyötä tekevä laumaeläin ja keskeinen lajityypillinen piirteemme on sosiaalisuus. Vuorovaikutuksen tarve tuskin tulee katoamaan ihan lähitulevaisuudessa. Kyllä meille opettajillekin siis on vielä tulevinakin vuosina käyttöä. Opetuksessa tapahtuu tällä hetkellä paljon, ja on erittäin tärkeää, että aikuislukiot vastaavat osaamisellaan ja toiminnallaan yhteiskunnan muutokseen. Tärkeää on tietenkin tiedostaa aikuislukioiden arvokas yhteiskunnallinen rooli ja muistaa tämä rooli myös päätöksenteon yhteydessä.


Päivän suurin anti oli monelle varmasti kanssakäyminen ja ideoiden vaihtaminen muiden aikuislukiolaisten kanssa - aina on mukavaa tavata vanhoja tuttuja ja tutustua uusiin. Aikuslukioverkosto on Suomessa sen kokoinen, että kanssakäyminen on luontevaa ja mahdollisuuksia tiiviille yhteistyölle on olemassa. Omia ajatuksia ja käytänteitä on välillä hyvä tuulettaa kuuntelemalla muiden ideoita ja tapoja toteuttaa asioita. Itselle ainakin suurimmat hoksaukset tapahtuivat kahvittelun, lounaan ja iltarientojen keskusteluissa.






Muutaman tunnin tauon jälkeen juhlallisuudet jatkuivat Töölön Yhteiskoulun tiloissa. Siitä enemmän ehkä toisella kertaa. Vaikka dokumentoiva kuvajornalismi nousikin aikuislukioiden kanssa samoihin aikoihin 1920-luvulla, päätin antaa juhlimisrauhan osallistujille. Osallistujana voin kuitenkin todeta että ohjelma oli hienoa, ruoka maittavaa, tanssilattia villi ja salakapakka täynnä.


Take home messagena päivän aikana kuulemani kuvaus aikuislukiosta:
“Tartuimme tarpeeseen ja toimimme. Yhteistyötä on tehty ja tietoa on jaettu.” Toivokaamme hyvää yhteistyötä myös tulevaisuudessa!





Kuvat ja teksti Suvi Niemikapee, Helsingin aikuislukio

perjantai 17. marraskuuta 2017

Kokeellisuutta ja yhteistyötä Viikissä


Opiskelijat tutustuvat rotan anatomiaan. 


Eilen vierailimme Helsingin aikuislukion biologian ryhmien kanssa Helsingin yliopiston Viikin kampuksella BioPopin vieraina. Kävimme täällä myös edellisessä jaksossa, ja vierailu oli niin onnistunut että uudestaan piti päästä. BioPopin tarjoamat resurssit mahdollistavat suuren kirjon kokeellisia töitä - monet sellaisia, ettei opettajilla kouluympäristössä ole niitä mahdollista toteuttaa. Kiitos taas erinomaisesta setistä BioPopin väelle Salla Merenheimolle, Iiris Lukkariselle sekä Justus Mutaselle. Hienoa, että ilta-aikaan opiskelevatkin pääsevät nauttimaan tästä toiminnasta.





Mukana oli opiskelijoita solubiologian sekä ihmisen biologian ryhmistä. Ohjelmaan kuului ruoansulatusentsyymien toiminnan tutkimista, rottien sisäiseen maailmaan tutustumista sekä jonkin verran plasmolyysiä. Kuten opetussuunnitelmakin kertoo, biologian opiskeluun kuuluu oleellisena osana kokeellinen työskentely. Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Biologian opetukselle tulisi olla ominaista havainnointiin, kokeellisuuteen ja tutkimuksellisuuteen perustuva tiedonhankinta sekä aktivoivat ja vuorovaikutteiset työ- ja toimintatavat. Biologian opetuksessa tulisi myös tutustua laborointiin.





Opetussuunnitelma kertoo toki, että paljon muutakin tulisi ehtiä - esimerkiksi  ihmisen biologian kurssin sisältö on aikas kunnianhimoinen. Opettaja joutuu aina miettimään mihin todella on aikaa ja mitä on opiskelijan kannalta mielekästä tehdä tunnilla. Opiskelijalle kaikista tärkeintä on varmasti tunne siitä, että paikallaololla on merkitystä ja että tunnin sisältö jotenkin eroaa siitä että asiat voisi opiskella kirjan tai verkon avulla. Tässäkin kokeellisuus on paikallaan - sitä kun harvemmin tulee itsenäisesti suoritettua.






Kannustan kaikkia opettajia mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään koulun ulkopuolisia tahoja omassa opetuksessa! Omille ainekollegoille on onneksi paljon tarjolla mainion LUMA:n puolesta. Toivottavasti yhteistyö lukioiden, yliopistokampusten sekä myös yritysten kanssa tiivistyy tulevaisuudessa entisestään!


Kuvat ja tekstit
Suvi Niemikapee





perjantai 29. syyskuuta 2017

Kokeellisia töitä Viikissä

















Tässä muutama kuva eilisestä - vierailimme opiskelijoiden kanssa Viikissä tekemässä biologian harjoitustöitä. BI1-kurssilaisten kanssa eristetttiin DNA:ta sekä tutkittiin eläinkunnan pääjaksoja, ja BI2 tutki Viikin hulevesien laatua. Toiminnasta Viikissä vastaa BioPop - kiitos eilisistä järjestelyistä kuuluu Justus Mutaselle, Iiris Lukkariselle sekä Salla Merenheimolle. Asiantuntevaa porukkaa - upeaa, että tällaista toimintaa järjestetään!


Kuten opetussuunnitelmakin kertoo, biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Biologian opetukselle tulisi olla ominaista havainnointiin, kokeellisuuteen ja tutkimuksellisuuteen perustuva tiedonhankinta sekä aktivoivat ja vuorovaikutteiset työ- ja toimintatavat. Biologian opetuksessa tulisi myös tutustua laborointiin.


Itse olen toteuttanut tämän niin, että jokaisella kurssilla tehdään jotain kokeellista/tutkimuksellista. Olen tähän asti hoitanut asiaa mikroskooppien, rottien sekä ilmapallojen avulla luokkahuoneessa ja mukavaa toki sekin. Aina kuitenkin joudun miettimään mihin on todella aikaa - kun yhdistää kokeellisuuden sellaisiin kokonaisuuksiin kuin digiasioiden harjoittelu sähköistä yo:ta varten, jatkuva arviointi, vuorovaikutus ja yhteistyö tunneilla sekä opiskelijoiden yksilöllinen huomioiminen, alkaa ne vähät opetuskerrat loppua kesken. Onneksi sitä on jo oppinut olemaan hötkyilemättä - sitä tehdään mitä ehditään, kehitetään kursseja opiskelijoiden tarpeiden mukaan ja lasketaan siinä sivussa vielä oma työmäärä mielekkääksi.


Aikuislukiossa tulisi muistaa, että opiskelijat tulevat yleensä tunneille illalla töiden ja/tai muiden opiskelujen jälkeen. Että niillä on sitä muutakin, josta jo pari vuotta sitten kirjoittelin.  Opiskelijalle kaikista tärkeintä on varmasti tunne siitä, että läsnäololla on merkitystä ja että tunnin sisältö jotenkin eroaa siitä että asiat voisi vain opiskella kirjan tai verkon avulla. Tässäkin kokeellisuus on mielestäni paikallaan - sitä kun harvemmin tulee itsenäisesti suoritettua.


Vaikka siis opettaja voikin soveltaa tutkimuksellista otetta luokkahuoneessa, BioPopin tarjoamat resurssit mahdollistavat paljon suuremman kirjon kokeellisia töitä. Kiitos siis tästä!
BioPopin töihin voi tutustua näillä sivuilla.




Kuvat ja teksti
Suvi Niemikapee











Sofia tutkii Viikin hulevesien ominaisuuksia. 
Julius näytteenottopaikalla. 

Olli ja Santeri ja DNA:n eristys. 
Siinähän sitä, elämän oleellista. 
Teresa ja Sanja ja naudanmaksan murskaus. 





perjantai 8. syyskuuta 2017

Oppimistorilla tutuksi

Ennen lukuvuoden alkua Helsingin aikuislukion toimipisteissä pidettiin kahden illan oppimistori, jolla oli mahdollista tutustua koulun toimintaan ja kysellä opettajilta kursseista ja niiden suorituksesta. 

 

Ala-aulassa kiinnostuneet toivotti tervetulleeksi koulun maskotti ja hänen pöllönsä.

Oppimistorin aloitti molempina iltoina info-tilaisuus, jossa kerrottiin Helsingin aikuislukiosta, kurssitarjonnasta ja opiskelemisesta koulussa. Sen lisäksi luokkahuoneisiin oli pystytetty eri oppiaineiden esittäytymispisteissä, joissa opettajat vastailivat opiskelijoiden kysymyksiin.


 Äidinkielen ja S2:n pisteissä oli myös mahdollista pelata suomen kieltä opettavia lautapelejä.
  

Lukuvuosi aikuislukiolla on pyörähtänyt taas käyntiin ja toimipisteissä riittää vilinää. 
Hyvää syksyä ja onnea opiskeluun!

Toivottaa Anna L.

tiistai 20. kesäkuuta 2017

Uuden ylioppilaan puhe 2.6.2017



Kuva: Suvi Niemikapee
Arvoisa rehtori, opettajat, uudet ylioppilaat ja juhlavieraat!

Tänään on elämäni yksi erikoinen päivä: vihdoinkin pääsen ylioppilaaksi. Olen haaveillut tästä päivästä monta vuotta, siitä lähtien, kun ensimmäistä kertaa näin vappuna tuhansien ihmisten päässä valkolakit. Asiasta sain lisää tietoa suomen kielikurssin opettajalta ja kuulosti hyvältä perinteeltä, että kerran vuodessa juhlitaan ylioppilaslakki päässä. Halusin kuulua ylioppilaiden joukkoon ja tiesin, että se on haastavaa minulle, mutta ei mahdotonta.      

Meillä jokaisella on jollain tavalla eri lähtökohta ja erilaisia haasteita ja näkemyksiä opiskelusta. Minun tilanteeni poikkeaa monista teistä siinä, että tulin aikuisena Suomeen. Aloitin suomen kielen opiskelun ihan aakkosista. Vaikka osasin puhua neljää kieltä silloin kun tulin Suomeen (daria, pashtua, urdua ja englantia), niistä kielistä ei ollut mitään apua suomen kieliopissa tai muissa koulun oppiaineissa paitsi englannin tunnilla. Joten opiskelu Suomessa alkoi ihan puhtaalta pöydältä.

Asiat, jotka auttavat minua jaksamaan opiskella, ovat motivaatio, optimistisuus ja suunnitelmallisuus. Haluan olla parempi kuin eilen, ja se mitä tähän asti olen oppinut, kannustaa jatkamaan. Monet minun kurssikaverini olivat auttavaisia ja olen kiitollinen heidän yhteistyöstään ja avustaan.

Vielä muistan, miltä tuntui ensimmäisenä päivänä suomen kielikurssin tunnilla, kun en ymmärtänyt sanaakaan, mutta yrittämättä en halunnut antaa periksi. Silloin en voinut edes kuvitella, että jonain päivänä pääsisin ylioppilaaksi. Tiesin että haastavia opiskeluvuosia on edessäni ja tätä parempaa vaihtoehtoa minulla ei ollut kuin että jatkan opiskelua. Suurin motivaationi oli suomen kieleen ja kulttuuriin tutustuminen ja sama motivaatio on saattanut minut tähän asti.

Meillä kaikilla on omia tavoitteita, unelmia, ja haasteita. Ajan myötä kun tavoitteet on saavutettu, luonnollisesti syntyy lisää tavoitteita, ja se on hyvä juttu. Minäkään en tiennyt kuinka pitkälle pääsen opiskelemaan, mutta halusin tehdä parhaani, ja loput jää nähtäväksi. Alussa minun tavoitteeni oli oppia suomen kieltä ja tutustua Suomen kulttuuriin, loput kaikki on bonusta.

Minusta suomalainen koulu on paras paikka tutustua Suomen kulttuuriin. Oman kokemukseni perusteella voin sanoa, että jokainen opettaja on täyttä tietoa, ja meidän on hyvä hyödyntää heidän opetustaan ja taitojaan.    

Minä uskon, että opiskelu on tärkeää edistymisen ja unelmien toteuttamisen kannalta. Esimerkiksi nyt minä voin hakea yliopistoon, mutta ilman lukion päättötodistusta ei voi hakea.
Nyt lukio on meidän takanamme ja uusia mahdollisuuksia edessämme.

Koen olevani etuoikeutettu, että sain opiskella Suomessa ja tässä koulussa huippuopettajien johdolla. Huomaan, että opettajien ja oman halukkuuden ansiosta olen päässyt aika pitkälle. Nykyään ajattelen eri tavalla kuin silloin, kun aloitin opiskelun. Nyt minulla on huomattavasti enemmän yleistietoa ja monipuolisempi näkemys asioiden ratkaisemisesta ja opiskelusta. Aiemmin ajattelin suoraviivaisemmin ja nykyään monipuolisesti. Voin tyytyväisenä sanoa, että minut on kotoutettu ja koulutettu hyvin.

Kaikki on mahdollista, kun pystyy löytämään itselleen inspiraation ja ymmärtää, miksi pitäisi opiskella. Minulla on tapana kirjoittaa itselleni kysymyksiä ja vastata niihin, ja sitten arvioin vastaukseni. Minusta opiskelu on hauskaa, kun itselleen ei ole liian ankara, muuten siitä tulee tylsää. On hyvä olla tavoitehakuinen ja suunnitelmallinen, ja uskon, että ahkeruus palkitaan. Jos minä en olisi sinnitellyt monta vuotta töiden ohessa, tätä tilaisuuttakaan ei olisi nähtävissä minulle.

Yleensä emme tiedä omista taidoistamme ja kyvystämme, ja alussa kaikki näyttää vaikealta, mutta rohkeasti kokeilemalla voidaan yllättää itsemme jatkuvasti, kuten minä yllätyn usein omasta osaamisestani jonkin ajan kuluttua.

Kiitos Helsingin aikuislukiolle, että sain mahdollisuuden päästä ääneen ja jakaa kokemuksiani kanssanne. Lopuksi kiitän opettajiani monen vuoden opetuksesta!

Onnittelut tuoreille ylioppilaille! Hyvää kesää kaikille!

Habin Rahman

tiistai 30. toukokuuta 2017

Juhlat kaupungilla -kulttuurikurssi valmistaville luokille!

Koulumme perusopetukseen valmistava ryhmä pääsi jo toista kertaa mukaan HAMin (Helsinki Art Museum) ja Annantalon järjestämälle kulttuurikurssille. Tällä kertaa teemana oli Juhlat kaupungilla. Kurssin myötä opiskelijat pääsivät tutustumaan taiteeseen monin eri tavoin. Lisäksi opiskelijoiden suomen kielen sanavarasto ja vuorovaikutustaidot karttuivat taiteen tekemisen ja tarkastelun lomassa. Monipuolinen ja elämyksellinen kurssi koostui neljästä eri osasta:

1) Freskopaja HAMissa Tove Janssonin juhla-aiheiden hengessä. Pajan opettajana toimi Tuija-Maija Piironen.

2) Taidepedagogi Kristiina Ljokkoin paperiveistos-työpaja omassa koulussa teemoina Unelmat ja Juhlat.

3) Veistoskierros Baanan kautta Kiasmaan, Musiikkitalolle ja Kampin metroaseman kautta Annantalolle kuvataiteilija Heli Mäkisen johdolla.

4) Taikalyhty-Juhlapuu-teoksen työstämistä taiteilija Macoumba Ndiayen opastuksella sekä loppujuhla Annantalolla yhdessä kurssille osallistuneiden eri oppilaitosten valmistavien luokkien kanssa.

Kiitos HAM ja Annantalo hienosta kurssista ja elämyksistä, joita se toi opiskelijoille!
Seuraavien kuvien myötä VALO-ryhmä jakaa tunnelmia kurssilta ja toivottaa kaikille hyvää kesää!

Freskotyöpajaan haettiin inspiraatiota Tove Janssonin seinämaalauksista. 

Freskotyöpajassa HAMissa työskenneltiin keskittyneesti. 

Omassa luokassa taidetyöpajassa lähtökohtana olivat omat unelmat ja se, miten niitä voi juhlia.

Unelma- ja juhlateemasta työstettiin ideoinnin ja luonnostelun jälkeen paperiveistoksia.

Valmiit paperiveistokset ripustettiin luokkaan esille kaikkien nähtäviksi. 

Veistoskierroksella pysähdyttiin  tarkastelemaan mm. Oma maa mansikka, muu maa mustikka -veistosta. 

 
Musiikkitalolla opiskelijat tutustuivat taiteeseen ulkona ja sisällä.

Taiteilija Macoumba Ndiayen (keskellä) opasti Juhlapuun valmistumista.
 Eri oppilaitosten opiskelijoiden työstämä teos on nähtävissä Annantalon pihassa.



Katso vielä tästä linkistä kuva Juhlapuu teoksen avajaisista!

Teksti: Minna Niemelä 
Kuvat: Minna Niemelä ja Laura Wiio von Konow