Terveisiä peruskoulun ruotsin kursseilta!

Terveisiä peruskoulun ruotsin kursseilta!

Tällä kertaa blogissa terveisiä peruskoulun ruotsin kursseilta. Tänä syksynä aloitti Itä-Helsingin toimipisteessä kaksi peruskoulun ruotsin ryhmää ja nyt on menossa jo toinen kurssi. Halusin kurssien opettajana vähän haastatella opiskelijoita siitä, miltä ruotsin opiskelu on tuntunut ja minkälaisia ajatuksia heillä on herännyt, kun takana on kohta jo kaksi jaksoa uuden kielen opiskelua.

Ensinnäkin kysyin hieman heidän odotuksistaan ja ajatuksistaan, joita heillä oli ennen opiskelun alkua. Alkuodotukset olivat melko jännittyneet ja monet sanoivat ajatelleensa, että ruotsi olisi heille vaikeaa. Minuakin hieman opettajana mietitytti se, miten paljon haastetta ruotsin oppimisessa tulisi olemaan, kun opiskelijoiden äidinkieli on muu kuin suomi ja suomen kielen taito on vaihtelevaa. Olenkin saanut paljon palautetta siitä, että juuri vaikeudet suomen kielessä tekevät myös ruotsin opiskelusta heille vaikeampaa ja tämän tiedostaminen ja huomioiminen on ollut tärkeää. Oppiminen vaatii paljon kertaamista ja sitä, että etenemme rauhallisesti ja otamme uutta vain vähän kerrallaan. Esimerkiksi värit ja numerot sekä viikonpäivät ovat jääneet hyvin opiskelijoiden mieleen. Kieltä on opittu paljon myös pelien sekä kuvien avulla ja olemme tehneet myös netistä löytyviä harjoituksia, sekä pienemmissä ryhmissä että yhteisesti.

Opiskelijat ovat suhtautuneet uuteen kieleen haasteista huolimatta myönteisesti ja ovat innokkaasti osallistuneet opiskeluun ja olleet mukana. Jopa käytävillä on tervehditty ruotsiksi, mikä on ilahduttanut opettajaa. Opiskelijat ovat kokeneet opiskelun sujuneen hyvin, vaikka nyt alkaa olla jo enemmän haastetta kuin ensimmäisellä kurssilla. Molemmissa ryhmissä on ollut kuitenkin myönteinen ilmapiiri. Olemme myös keskustelleet ruotsin kielen asemasta Suomessa ja opiskelijat olivatkin sitä mieltä, että Suomessa asuessa on myös tärkeää oppia ruotsia. Muutamat ovat myös kertoneet, että heillä on Suomessa ruotsia äidinkielenään puhuvia sukulaisia, mikä luonnollisesti kasvattaa motivaatiota ruotsin opiskeluun.

Opettajana olen ilahtunut siitä, kuinka paljon opiskelijoilla on kysymyksiä ja halua oppia uutta ja he antavat rohkeasti palautetta. Tunneilla on juteltu paljon, olen kysellyt opiskelijoiden fiiliksistä ja pyrkinyt antamaan paljon myönteistä palautetta. Tästä on mielestäni hyvä jatkaa!

Minna Ollila