Pulpettipostia

Tämä on Konepajan lukion ja aikuislukion blogi. Helsingin aikuislukio muutti nimensä Konepajan lukioksi ja aikuislukioksi 1.8.2023. Älä siis hämmenny kun luet vanhempia blogitekstejä, joissa koulun nimi on edelleen Helsingin aikuislukio. Konepajan lukio ja aikuislukio on yleissivistävä oppilaitos, jossa opetetaan peruskoulun ja lukion aineita.

torstai 29. marraskuuta 2018

Terveisiä peruskoulun ruotsin kursseilta!

Terveisiä peruskoulun ruotsin kursseilta!

Tällä kertaa blogissa terveisiä peruskoulun ruotsin kursseilta. Tänä syksynä aloitti Itä-Helsingin toimipisteessä kaksi peruskoulun ruotsin ryhmää ja nyt on menossa jo toinen kurssi. Halusin kurssien opettajana vähän haastatella opiskelijoita siitä, miltä ruotsin opiskelu on tuntunut ja minkälaisia ajatuksia heillä on herännyt, kun takana on kohta jo kaksi jaksoa uuden kielen opiskelua.

Ensinnäkin kysyin hieman heidän odotuksistaan ja ajatuksistaan, joita heillä oli ennen opiskelun alkua. Alkuodotukset olivat melko jännittyneet ja monet sanoivat ajatelleensa, että ruotsi olisi heille vaikeaa. Minuakin hieman opettajana mietitytti se, miten paljon haastetta ruotsin oppimisessa tulisi olemaan, kun opiskelijoiden äidinkieli on muu kuin suomi ja suomen kielen taito on vaihtelevaa. Olenkin saanut paljon palautetta siitä, että juuri vaikeudet suomen kielessä tekevät myös ruotsin opiskelusta heille vaikeampaa ja tämän tiedostaminen ja huomioiminen on ollut tärkeää. Oppiminen vaatii paljon kertaamista ja sitä, että etenemme rauhallisesti ja otamme uutta vain vähän kerrallaan. Esimerkiksi värit ja numerot sekä viikonpäivät ovat jääneet hyvin opiskelijoiden mieleen. Kieltä on opittu paljon myös pelien sekä kuvien avulla ja olemme tehneet myös netistä löytyviä harjoituksia, sekä pienemmissä ryhmissä että yhteisesti.
Opiskelijat ovat suhtautuneet uuteen kieleen haasteista huolimatta myönteisesti ja ovat innokkaasti osallistuneet opiskeluun ja olleet mukana. Jopa käytävillä on tervehditty ruotsiksi, mikä on ilahduttanut opettajaa. Opiskelijat ovat kokeneet opiskelun sujuneen hyvin, vaikka nyt alkaa olla jo enemmän haastetta kuin ensimmäisellä kurssilla. Molemmissa ryhmissä on ollut kuitenkin myönteinen ilmapiiri. Olemme myös keskustelleet ruotsin kielen asemasta Suomessa ja opiskelijat olivatkin sitä mieltä, että Suomessa asuessa on myös tärkeää oppia ruotsia. Muutamat ovat myös kertoneet, että heillä on Suomessa ruotsia äidinkielenään puhuvia sukulaisia, mikä luonnollisesti kasvattaa motivaatiota ruotsin opiskeluun.
Opettajana olen ilahtunut siitä, kuinka paljon opiskelijoilla on kysymyksiä ja halua oppia uutta ja he antavat rohkeasti palautetta. Tunneilla on juteltu paljon, olen kysellyt opiskelijoiden fiiliksistä ja pyrkinyt antamaan paljon myönteistä palautetta. Tästä on mielestäni hyvä jatkaa!

Minna Ollila
Lähettänyt Helsingin aikuislukio klo 20.00 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

sunnuntai 18. marraskuuta 2018

Taide opetuksen ytimeen! Opettajien Erasmus+ hanke


















    HALin Erasmus + 2018-2020
















TAIDE OPETUKSEN YTIMEEN!


 LUOVIA JA TOIMINNALLISIA METODEJA ETSIMÄSSÄ 


HELSINGIN AIKUISLUKION OPETTAJIEN ERASMUS+ LIIKKUVUUSHANKE 2018-2020

Lisätietoja »
Lähettänyt Helsingin aikuislukio klo 14.20 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

torstai 8. marraskuuta 2018

Korkeakoulujen sisäänotto muuttuu, muuttuuko lukio?





Korkeakoulujen sisäänotto muuttuu, muuttuuko lukio?


Tuossa hän on, Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen naisylioppilas Maria Tschetschulin. Vuosi on 1870 ja Maria 18-vuotias.                                                                                     
                                           

Kuvassa on yksi mielenkiintoinen yksityiskohta:      
Marialla ei ole päässään ylioppilaslakkia - valkolakkia siis - koska naisena     
hänellä ei ollut oikeutta lakin käyttöön. Olihan hänellä           
oikeus yliopisto-opiskeluunkin vain erikoisluvalla
(erivapaus sukupuolesta -käytänne oli voimassa vuoteen 1901 asti).
Lakin sijaan Marian päässä on rusetti ja siinä Helsingin yliopiston
tunnus, Apollon lyyra.  Vuoteen 1917 asti valkolakki oli merkki Helsingin
yliopiston pääsykokeen onnistuneesta suorittamisesta.

Ihmettelette ehkä, miksi moista asiaa nyt muistellaan.
Ei, syy ei ole Me Too -kampanja, vaan jo alkanut ja viimeistään vuonna
2020 kokonaisuudessaan voimaan tuleva korkeakoulujen
sisäänottouudistus. Uudistus on pieneltä osin askel menneeseen:
ylioppilastutkinto ei olekaan enää vain lukion päättökoe, vaan siitä tulee pääsylippu yliopistoon ja ammattikorkeaan.

Vuonna 2020 opiskeluoikeuden saajista 2/3 valitaan ylioppilaskirjoitusten arvosanojen perusteella, 1/3 pääsykokeilla. Pääsykokeet perustuvat koetilanteessa jaettavaan materiaaliin, eivät etukäteen luetun materiaalin tenttaamiseen. Joitakin poikkeuksia on: oikeustieteelliseen tiedekuntaan valitaan arvosanojen perusteella vain 40 %, ja taideopinnoissa arvosanoja ei sisäänotossa huomioida lainkaan. Yksityiskohtaiset, kattavat valintakriteerit julkaistaan lokakuussa 2019.

Yliopistojen haussa käytettävä pisteytysjärjestelmä selviää näistä taulukoista: luonnontieteelliset alat ja muut alat. Äidinkieli ja matematiikka (erityisesti pitkä) tuovat mukanaan suurimmat pistemäärät. Pitkä kieli näyttää olevan painoarvoltaan lyhyeen matematiikkaan verrattava. Lisäksi eri aloilla on omat painotetut aineensa.

Pisteytysjärjestelmä herätti ilmestyessään huolen oppiaineiden jakamisesta eri kasteihin. Puhuttiin siitä, karsitaanko nyt oppiaineita ja opiskelijoita priimaan ja sekundaan. Tällainen keskustelu on sittemmin hiljennyt. Nyt puhutaan uudistuksen yleisistä perusteluista:
   - Nykyinen opiskelijavalintajärjestelmä on kansainvälisesti verrattuna raskas ja tuottaa korkeakouluille paljon kustannuksia.
   - Jo ylioppilastutkinto mittaa lukiolaisten osaamista kansallisesti yhdenmukaisella tavalla.
   - Lukion viimeinen vuosi on kohtuuttoman raskas monine kokeineen.
   - Uusi järjestelmä nopeuttaa jatko-opintoihin siirtymistä ja säilyttää mahdollisuuden päästä korkeakouluihin esim. ammatillisen tutkinnon perusteella.

Mitä uudistus merkitsee meille, Helsingin aikuislukion opiskelijoille ja opettajille?  Opojen ohjaava rooli kasvaa, opettajat tiedostavat korkeakoulujen olemassaolon vaatimuksineen entistä selkeämmin, opiskelijat suuntaavat tai painottavat lukio-opintojaan tulevaisuutta ajatellen? Siirtyykö painopiste opiskelutaitoihin, tiedon soveltamiseen, analyyttiseen ajatteluun? Lähestymmekö muinaisten roomalaisten ajatusta “emme opiskele koulua vaan elämää varten” (non scholae sed vitae discimus)?  Entä perinteinen ajatus lukiosta yleissivistyksen turvaajana?  Kun mietimme tätä, kannattaa muistaa, että lähitulevaisuudessa on edessä myös lukiolain uudistus: ylioppilaskokeiden uusimisjärjestelmä vapautuu, yhteistyö korkeakoulujen kanssa lisääntyy, kursseista siirrytään moduuleihin ja opintopisteisiin, kirjoitettavien oppiaineiden määrä kasvaa (todennäköisesti) neljästä viiteen.

Mutta, miten Marian opiskelu yliopistossa eteni? Ei mitenkään. Hän totesi, ettei halua osallistua luennoille, joilla on vain miehiä. Tasa-arvo valkolakkien käytössä puolestaan saatiin aikaan vuonna 1897.  

Lukio-opetuksen kehittämistiimin puolesta

Merjo Paranko








Lähettänyt Helsingin aikuislukio klo 21.04 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin
Uudemmat tekstit Vanhemmat tekstit Etusivu
Tilaa: Blogitekstit (Atom)

Logoa klikkaamalla pääset Konepajan aikuislukion sivuille.

Logoa klikkaamalla pääset Konepajan aikuislukion sivuille.

Osallistujat

  • Helsingin aikuislukio
  • Noriel
  • Unknown

Blogiarkisto

  • ►  2024 (2)
    • ►  helmikuuta (2)
  • ►  2023 (7)
    • ►  joulukuuta (2)
    • ►  syyskuuta (1)
    • ►  kesäkuuta (2)
    • ►  maaliskuuta (1)
    • ►  tammikuuta (1)
  • ►  2022 (2)
    • ►  joulukuuta (1)
    • ►  marraskuuta (1)
  • ►  2021 (5)
    • ►  joulukuuta (1)
    • ►  lokakuuta (1)
    • ►  kesäkuuta (1)
    • ►  toukokuuta (1)
    • ►  maaliskuuta (1)
  • ►  2020 (6)
    • ►  elokuuta (1)
    • ►  kesäkuuta (1)
    • ►  toukokuuta (2)
    • ►  maaliskuuta (1)
    • ►  tammikuuta (1)
  • ►  2019 (11)
    • ►  joulukuuta (2)
    • ►  lokakuuta (3)
    • ►  syyskuuta (1)
    • ►  kesäkuuta (2)
    • ►  toukokuuta (1)
    • ►  maaliskuuta (1)
    • ►  helmikuuta (1)
  • ▼  2018 (14)
    • ►  joulukuuta (1)
    • ▼  marraskuuta (3)
      • Terveisiä peruskoulun ruotsin kursseilta!
      • Taide opetuksen ytimeen! Opettajien Erasmus+ hanke
      • Korkeakoulujen sisäänotto muuttuu, muuttuuko lukio?
    • ►  lokakuuta (1)
    • ►  syyskuuta (2)
    • ►  elokuuta (1)
    • ►  kesäkuuta (2)
    • ►  huhtikuuta (2)
    • ►  tammikuuta (2)
  • ►  2017 (9)
    • ►  joulukuuta (1)
    • ►  marraskuuta (2)
    • ►  syyskuuta (2)
    • ►  kesäkuuta (1)
    • ►  toukokuuta (2)
    • ►  huhtikuuta (1)
  • ►  2016 (9)
    • ►  joulukuuta (3)
    • ►  marraskuuta (2)
    • ►  kesäkuuta (1)
    • ►  toukokuuta (1)
    • ►  helmikuuta (2)
  • ►  2015 (19)
    • ►  joulukuuta (3)
    • ►  marraskuuta (1)
    • ►  lokakuuta (2)
    • ►  kesäkuuta (1)
    • ►  toukokuuta (9)
    • ►  huhtikuuta (1)
    • ►  maaliskuuta (1)
    • ►  tammikuuta (1)
  • ►  2014 (1)
    • ►  joulukuuta (1)
Teema: Yksinkertainen. Sisällön tarjoaa Blogger.